TapioYli-Kovero Kestävyysvaje on verovaje

Kurtturuusukielto uhka luonnon monimuotoisuudelle

Kurtturuusun kunniaksi

Olen pöyristyneenä lukenut yksisilmäisestä päätöksestä hävittää kurtturuusu ja lupiini, joista kummastakaan ei ole mitään haittaa, pelkästään hyötyä.

Mihin on unohtunut luonnon monimuotoisuus. Suomessa pölyttäjien vähentyminen on paljon suurempi ongelma kuin lupiininen ja kurtturuusujen leviäminen. Tuhoamalla kurtturuusut ja lupiinit pienennetään mehiläisten, ampiaisten ja muiden pölyttäjien elinmahdollisuuksia, jotka koko ajan kurjistuvat mm. nurmikoiden lisääntymisen takia.

Paljon kurtturuusuja suurempi ongelma on haitallisten vieraslajien kuten valkoposkihanhien ja merimetsojen tolkuton lisääntyminen, joka helposti saadaan kuriin tekemällä niistä sorsien kaltaisia riistalintuja,

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kurtturuusu sitoo ilmakehän hiiltä karikkeeseen enemmän kuin kilpailevat lajit. Voisi olettaa, että sen kieltämisen takana on salaliitto, jossa tarvoitteena on nostaa ilmastoverot tappiin ja kurjistaa ihmisen eloa niin esteettisesti kuin fiskaalisestikin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Järjetön blogi ja pähkähullu kommentti ensimmäisenä.

http://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815/show

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minä: "Kurtturuusu sitoo ilmakehän hiiltä karikkeeseen enemmän kuin kilpailevat lajit."
Kommentoija Mäkisen linkistä:
"Toisaalta kariketta oli enemmän vierasperäisten pensaiden alla."
Kommentoija Mäkinen viestistäni: "pähkähullu kommentti"

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sinulla ei ole mitään tajua hyötyjen ja haittojen kokonaisarvioinnista. Karikkeen määrä ei ole mikään ongelma, jonka ratkaisuksi kannattaisi kurttulehtiruusua käyttää.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Tolkuton kirjoitus. Kurtturuusu sekä lupiini vähentävät monimuotoisuutta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kurtturuusun näivettäminen alkakoon heti. Lupiinien suitsemista olen jo tehnyt kymmenisen vuotta.
Päivänkakkara kiittää.
Koiranruohoa yritän myös estää valtaamasta luonnonheinikkoja muilta heiniltä.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Katselin tuota linkkiä vieraslajeista
http://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815/show
Osa oli ihan asiaakin kuten siruetanat. En ota kuitenkaan kantaa muihin kuin rakkaisiin kurtturuusuihini ja lupiineihini.
Molempien osalta ihmetyttää kiilusilmäinen totaalihävittäminen. Riittäisi aivan hyvin hävittäminen sieltä, missä ne koetaan haitallisiksi.

Koko kirjoitelmassa pistää silmään kokonaisarviooinnin puute. Direktiivinikkarit eivät ole ollenkaan tehneet arvoita siitä, miten kukkien hävittäminen vaikuttaa pölyttäjien elinoloihin. Pölyttäjien vähentyminen on laajalti koettu ongelma, jolla on paljon vahingollisempi vaikutus kuin kukkien kukkimisella.

Mietin tuota vieraslajien hihasta vedettyä määritelmää. Jos aloitetaan jääkaudesta niin kaikki ovat vieraslajeja. Tammet ja lehmukset ovat ihmisten istuttamia vieraslajeja, valkohäntäpeurat ja täpläravut ovat vieraslajeja. Valkoposkihanhet ja merimetsot ovat vieraslajeja. Miksi niitä ei hävitetä tai edes metsästetä. Miksi niillä on turvatompi asema kuin sorsilla.

Toisin kuin oletettavasti direktiivikirjailijoilla niin minulla on oikeaa kokemusta vieraslajien hävittämisestä. Aikoja sitten vaimoni löysi palsamikukan ja toi niitä puutarhaamme. Muutamassa vuodessa ne levisivät joka paikkaan. Päätin hävittää moisen kukan ja kolmessa vuodessa ei ollut jäljellä yhtään palsamikukkaa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kun luovut lupiineista saat tilalle perinteisiä niittykukkia kuten päivänkakkaran.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mittakaava ohoi! Pölytettävien kukkien määrään ei kurtturuusu ole mikään toimiva ratkaisu. Luonnonkasvien kukistakin jää jo nyt erilaisista syistä melkoinen osa pölyttämättä.

Mitä edellytyksiä sinulla on julistaa olevasi vieraslajeihin erikoistuneita biologrja pätevämpi?

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Minähän vuonna ne päivänkakkarat ilmaantuisivat. Pari mahdollista kakkaraa ei korvaa mitenkään runsasta lupiinikukintoa. Mitkään kotilajit eivät koskaan ole peittäneet tienpenkkoja samalla tavalla yhtä kauniisti kuin lupiinit.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Älä suhtaudu noin negatiivisesti. Maastoon missä ennen on ollut niittykasveja, virnoja ja kakkaroita ja leinikkejä ja sinikelloja ne vähitellen tulevat takaisin. Voi myös kylvää ketokukkia. Kukaan ei ole pakottamassa sinua mihinkään. Mutta voit kyllä edesauttaa siinä etteivät sinun lupiinisi siemenet leviä esim katkomalla ja kompostoimalla kukkavarret heti kukinnon lakastuttua.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Mitäs sanot siihen ettei ole ollenkaan välitetty siitä, mitä pölyttäjille tapahtuu?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Nimenomaan on välitetty. Pölyttäjät eivät kaikki sovellu lupiinin mettä imemään. Kun lupiini syrjäyttää vaihtelevän kasviston siinä menee pölyttäjät mukana.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Mitenkäs se näkyy kun koko direktiivikirjoitelmassa ei ole edes mainittu pölyttäjiä.
Tienpenkat olivat vähäkasvisia ennen lupiineja. Pitääkö ne palauttaa kurjuuteen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kaikkien silmää lupiinit eivät miellytä. Varsinkin kun tietää niiden kokonaisvaikutuksen.
Pikkuteillä kulkija saattoi ennen ihastella kissatassukukkaa ja tervakukkaa. Nyt lupiinit rehottavat metsäteilläkin ja pienet herkät aarteet ovat väistyneet.
On itsestään selvää että lajit ja monimuotoisuus ovat sinänsä arvokkaita.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Kommentti Mäkiselle.
Se että on tehnyt tutkielman jostakin, vaikka kurtturuusuista,ei tarkoita että olisi pätevämpi tekemään päätöksiä.
Päätöksissä on aina kyse arvoasetelmista, siitä mikä on kullekin tärkeää.
Samasta aineistosta voi tehdä monenlaisia johtopäätöksiä, jota voivat olla täysin vastakkaisiakin.
On täysin odotettavissa, että innokkaat viherpipertäjät päätyvät erilaisiin johtopäätöksiin kuin kaltaiseni hetero lihansyöjä. Ei ole olemassa yhtä totuutta kuten useimmat näyttävät uskovan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jotenkin hassua kun nykyään monet automaattisesti reagoivat negatiivisesti jos yhteiskunnan taholta esitetään jotain toivomuksia. Muistan vielä lapsuudestani valtavat kampanjat puuntaimien puolesta tai että paperia on suotavampi kerätä kuin polttaa. Silloin niitä vastaan polemisoivia ei ollut lainkaan.

Jos sinulla sattuu olemaan kurtturuusujono pihassasi niin mikset voi elää sen kanssa että vähitellen se ehkä olisi hyvä vaihtaa vaikka berberispensaiksi tai karviaisiksi. Tai jos haluat sen kuitenkin pitää, niin voisit pitäytyä heittelemästä umpimähkäisiä argumentteja itse kampanjaa päin.
Ennen ihmiset halusivat tukea yhteiskuntaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Onpas sinulla Yli-Kovero suuret luulot maallikkona, tai oikeastaan olet suorastaan tiedevastainen.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Alueellinen monimuotoisuus lisääntyy navoilta päiväntasaajalle. Koska ilmastonmuutos leventää trooppista vyöhykettä ja siirtää muita vyhöhykkeitä osin kaventuneina kohti napoja, siinä on ainakin potentiaalia lisätä alueellista monimuotoisuutta Suomen ilmastovyöhykkeellä.
Kurtturuusu ei ole ihan ilman ihmisen apua levinnyt tänne, mutta näyttää pärjäävän luonnossamme hyvin. Koska Suomessa ei juuri ole paljaita kallioita tai jäätiköitä, joilla ei ennestää kasva mitään, uusi laji väistämättä vie tilaa vanhoilta lajeilta. Mutta sukupuuttoa ei ole kasvien osalta vielä tiedossa kurtturuusunkaan vaikutuksesta.

Pitemmällä ajalla tietyn alueen kasvistossa tapahtuu ekologinen sukessio, eli lajiston muutos, joka periaatteessa päättyisi tasapainotilaan, mutta esimerkiksi metsäpalo aloittaa prosessin taas alusta.
Kurtturuusun osalta ei ole vielä havaintoa, mihin tasapainotilaan sen valtaamat alueet lopulta Suomessa ajautuisivat, vai tulisiko metsäpalo korjaamaan sadon.
Ilmastoa pilaavia vieraita on Suomessakin, mutta kurtturuusu ei ole sellainen, koska se sitoo ilmakehän hiiltä karikkeeseen enemmän kuin sen syrjäyttämät aiemmin maahamme saapuneet kasvilajit.

En jaksa nähdä vaivaa kurtturuusun poistamiseksi ja jos voisin, en ohjaisi siihen toimintaan ensimmäistkään veroeuroa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kommentti osoittaa täydellistä tietämättömyyttä biologiasta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Toivotan kommentoija Mäkiselle virkistävää kesää.

Toimituksen poiminnat