TapioYli-Kovero Kestävyysvaje on verovaje

Toimeentulotuki, ulosoton suojaosuus, velkojen vanhentuminen - miljardisäästöt

Toimeentulotuen ja ulosoton suojaosuuden yhdistämisellä sekä velkojen vanhentumisajan lyhentämisellä miljardisäästöt yhteiskunnalle

Äkkiä ajatellen pikavippifirmat syytävät holtittomasti rahaa antamalla pikavippilainoja tarkistamatta millään tavalla asiakkaan maksukykyä. Maksukyvytön kiertää pikavippifirmasta toiseen ottamalla uuden vipin jolla maksetaan edellinen vippi. Tätä voi jatkua yli 50.000 euroon saakka.

Tällaisesta 50.000 euron viimeisestä korotuksesta voi olla 10.000 eur asiakkaan saamaa varsinaista kulutusluottoa lopun ollessa kumuloituja uusimis-ja perimis- ja korkokuluja. Kierros loppuu siihen että asiakas ei saa enempää vippiä ja joutuu ulosottoon.

Voisi luulla pikavippifirman jäävän nuolemaan näppiään ja kärsivän suuren luottotappion. Näin ei kuitenkaan käy kiitos toimeentulotuen, jolla ulosoton kautta siirretään yhteiskunnan varoja pikavippifirmoille.

En tiedä kuka on lobannut lakivalmistelijoita piilottamaan kaikki toimeentulolain ja ulosottokaaren toiminnalliset yhteydet muutamaan huomaamattomaan riviin näissä laeissa. Molemmissa laeissa käsitellään kaikkea muuta mitätöntä silsaa mutta ei mainita saati sitten selosteta toimeentulolain ja ulosottokaaren välistä yhteyttä, jota ei käsitellä myöskään hallituksen esityksissä näiksi laeiksi.

"1 § Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo."

Lakitekstin perusteella ei voida mitenkään kuvitella, että toimeentulotuella maksetaan ulosottovelkoja, joiden maksaminen ei mitenkään ole tarpeellista toimeentulotuen tarkoituksen saavuttamiseksi.

Esimerkkilaskelma toimeentulotuen ja ulosoton yhteensovittamisesta

Toimeentulotuen ja ulosoton välinen yhteys käy ilmi parhaiten ja konkreettisimmin tutkielmasta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97065/Paatonen_Joni.pdf?se....

Tutkielman sivuilla 32 ja 33 on esimerkkilaskelma yhteensovittamisesta. Esimerkissä velattoman pienituloisen henkilön palkka on 1.100 euroa kuussa, josta toimeentulotukilaskelman mukaan jää ylijäämää 29,55 euroa mikä ei oikeuta toimeentulotukeen.

Velkaantuneena saman henkilön palkasta menee ulosottoon 199,97 euroa, minkä jälkeen toimeentulotukilaskelma osoittaa 170,42 eur alijäämää, mikä tulee maksettavan toimeentulotuen määräksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta alkaa maksaa velkojille 170,42 euroa kuukaudessa.

Jos velka on 50.000 eur, johon listätään myöhästymiskorot, niin velka ei tule koskaan maksetuksi. Tuomioon perustuvat velat vanhenevat 15 vuodessa, joten yhteiskunta maksaa näitä velkoja 36.000 euroa seuraavan 15 vuoden aikana.

Esimerkkilaskelman jälkeenkin on kysymysmerkki mihin pikavippifirmojen ansaintalogiikka perustuu, koska ulosotosta ei saa vippiä kokonaisuudessaan takaisin. Ainoaksi ratkaisuksi taitaa jäädä perhe. Velallisella ei useimmiten ole aiempia maksuhäiriöitä. Vippien langetessa maksuun on edessä 15 vuoden velkavankeus ja luottokelvottomuus, mikä pilaa loppuelämän ellei velalllinen saa perheeltään rahaa velkojen maksuun. Vanhempien on vaikea antaa lapsensa pilata elämänsä.

Kun vippivirma saa toisilta perheiltä kaikki ja ulosotosta yli puolet, alkaa vipeistä tulla kannattavia varsinkin kun velkasummasta suurin osa on kuluja ja ylikorkoja.

Onko toimeentulotuen tarkoitus ulosottovelkojen maksaminen

Toimeentulolaissa eikä sen esitöissä mitenkään sanota, että ulosottovelkojen maksaminen on lain tarkoittamaa viimesijaista taloudellista tukea. Ongelman synnyttää ulosotossa sovellettu suojaosuus. Aikanaan suojaosuutta säädettäessä elettiin erilaisessa yhteiskunnassa, jossa ei ollut edes olemassa niitä tarpeita, joihin suojaosuuden pitäisi nykyoloissa riittää. Noissa oloissa suojaosuutta ei voitu mitenkään sitoa suojaosuuden tarpeeseen vaan sen oli oltava kategorinen alakanttiin laskettu kaikille sama rahamäärä.

Nyt on mahdollista ja täytyy muuttaa suojaosuuden velallisen todellisten tarpeiden mukaiseksi niin, että suojaosuus on toimeentulotukilaskelman kokoinen, jolloin toimeentulotukea ei käytettäisi ulosottovelkojen maksuun.

Toimeentulolaskelmaa katsoessa on on huvittavaa nähdä, että pieniä kulutusmenoja kuten sähköä ja vettä seurataan senttitasolla ja samanaikaisesti toimeentulotuesta syydetään kritiikittömästi satasia velkojille.

Mitä pitäisi tehdä

Suojaosuudeksi pitäisi muuttaa toimeentulotukilaskelman mukainen vähimmäistarvelaskelma, jossa perusosan pitäisi sisältää vesi- ja sähkömaksut. Tällainen laskelma olisi helppo tehdä eikä sitä tarvitsisi päivittää joka kuukausi. Vuoden alusta käyttöön otetusta tulorekisteristä saadaan koneellisesti tulotiedot, jolloin laskelman saisi tehtyä koneellisesti ilman nykyistä kuittisirkusta.

Suojaosuusuudistus ei poista ulosotosta johtuvaa syrjäytymistä

Vaikka suojaosuus nostettaisi toimeentulominimin tasoille ei se poistaisi perusongelmaa eli ulosotosta johtuvaa velkavankeutta ja syrjääntymistä mistä puolestaan johtuu alhainen työllisyysaste, joka todellisuudessa lienee alle 70 %, koska 4 viikkotunnin säännöllinen työ riittää työnhakijan kirjaamiseen työlliseksi.

Vuonna 2014 voimaan tullut ansiotulojen suojaosuus 300 eur kuussa ei ylity 4 viikkotunnin työllä. Kun työttömät ovat alkaneet tehdä työtä 300 euron edestä, on heistä tullut työllisiä. Tästäkö työllisyysasteen nousu viime vaalikaudella johtuu? Tämä voi selittää sen, että työvoimapula pahenee siitä huolimatta että työllisyysaste kasvaa.

Ulosotossa on yli 300.000 velallista, jotka ulosoton takia ovat käytännössä työvoiman ulkopuolella. Jos nämä ulosottovelalliset olisivat työvoimassa, olisi työllistymisaste Pohjoismaisella tasolla.

Henkilö joka joutuu ulosottoon on usein pysyvästi pois työvoimasta. Ensin 15-20 vuotta ulosotossa, minkä jälkeen on lähes mahdotonta löytää töitä puutteellisen ja arveluttavan työhistorian takia. Ulosottoaikana kehitttyy helposti alkoholi- ja mielenterveysongelmia ja henkilöstä tulee pysyvästi työkyvytön. Velkojen vanhentumisaika 15 - 20 vuotta on pitempi kuin keskimääräinen murhasta tuomittavan elinkautistuomion vankeusaika.

Voidaan laskea, että tällaisen henkilön elättäminen maksaa ainakin 15.000 vuodessa, 750.000 euroa 50 vuodessa. Jos tällainen henkilö tekisi työuran, saisi yhteiskunta saman 15.000 vuodessa, 600.000 eur 40 vuodessa veroina ja eläketurvamaksuina.

Velkavankeuden taloudelliset vaikutukset

Vastuu velkaantumisesta katsotaan yleisesti velallisen syyksi. Mikä on ollut velan antajan vastuu kun velkaa syydetään ottamatta mitenkään huomioon velan ottajan maksukykyä ja veren alkoholipitoisuutta kunhan vain Asiakastiedossa ei ole maksuhäiriöitä.

Mikä oli pankin vastuu kun ovesta repimällä haettiin kadulta lainan ottajia sijoittamaan velkarahalla pankin tarjoamiin sijoitustuotteisiin. Vuoden 2008 pörssiromahduksen takia velkavankeutuneita on vielä paljon. Nämä velat vanhentuvat 2023 alkaen jos velallinen on ymmärtänyt lopettaa velan hoitamisen niin, että siitä on annettu oikeuden tuomio ja velka on joutunut ulosottoon. Nämä velat vanhentuvat vuonna 2028-2033, jos velallinen ei ole hankkinut oikeuden tuomiota vaan on yrittänyt hoitaa niitä.

Kun yhteiskunta haluaa ankarasti rangaista velkaantuneita osuu se omaan nilkkaansa. Nuoren henkilön maksukyvyttömyys ja sitä kautta elinikäinen syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle ainakin miljoona euroa seuraavan 50 vuoden kuluessa. Näin laskien esimerkiksi 100.000 henkilön syrjäytyminen maksaa koko ajalta 100 miljardia, 2 miljardia vuodessa.

Velkojen vanhentumislain esitöissä esiteltiin tavalliseen tapaan esityksen taloudelliset vaikutukset. Jostain syystä (lobbarit?) tästä kaikkein suurimmasta taloudellisesta vaikutuksesta, syrjäytymisen kustannuksista ei ollut mainintaa hallituksen esityksessä eli kansanedustajat houkuteltiin hyväksymään laki ilman tärkeintä tietoa lain taloudellisista vaikutuksista.

Velkojen vanhentumisaika kolmeen vuoteen

Kaikkien velkojen vanhentumisaika pitäisi lyhentää kolmeen vuoteen ilman poikkeuksia. Kun velka menee ulosottoon menettää velallinen omaisuutensa ja nykyisin myös elämänsä velkavankeuden muodossa. Suurella osalla ei ole ulosmittauskelpoisia tuloja tai ulosotto maksetaan toimeentulotuella. Ei ole mitään järkeä pitää ihmisiä tyhjän panttina velkavankeudessa ja aiheuttaa yhteiskunnalle miljardikulut.

Muualla ollaan lyhentämässä velkojen vanhentumisaikaa, yleisimmin kolmeen vuoteen kuten Saksassa on tehty.

Voimassa olevassa lainsäädännössä vahingonkorvaus- ja rikosperusteisissa veloissa on vielä pitempi vanhentumisaika. Tämä lisärangaistus tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Kun esimerkiksi nuori rattijuoppo suljetaan eliniäkseen yhteiskunnan ulkopuolelle auton aiheuttaman vahingon takia, aiheutuu siitä yhteiskunnalle miljoonamenetys verrattuna siihen että hän jäisi työelämään.

Kolmen vuoden vanhentumisaika on riittävän lyhyt sen suhteen, että sen yli pystyy vielä selviämään toivoaan menettämättä. Sen aikana pystytään perimään omaisuuden lisäksi velallisen saamat ansiosidonnaiset päivärahat ja muut etuudet, joiden loppumisen jälkeen ei ole perittävää. Kolme vuotta on niin lyhyt aika että velallisen kannattaa etsiä sopimusta velkojan kanssa, jossa maksaisi kerralla kolmen vuoden arvioidun kertymän ja välttyisi maksuhäiriömerkinnältä.

Kolmen vuoden vanhentumisaika tekisi tarpeettomaksi velkajärjestelyt ja vapauttaisi oikeuslaitoksen resurssit parempaan käyttöön.

Nykyisestä vanhentumisajasta johtuva elinikäinen velkavankeus estää yrittäjää jatkamasta yritystoimintaa. Muualla kuten USA:ssa henkilökohtainen konkurssi puhdistaa pöydän ja yrittäjä voi aloittaa uuden yritystoiminnan, mikä ei ole Suomessa mahdollista.

On selvää että pankit vastustavat vanhentumisajan lyhentämistä vaikka se ei aiheuttaisi niille isoja menetyksiä. Pankit saivat 90-luvun pankkikriisin yhteydessä miljardimäärin vastikkeetonta avustusta, mikä moninkertaisesti ylittää vanhentumisajan lyhentämisen aiheuttamat menetykset. Välillisesti pankit hyötyisivät moninkertaisesti talouskasvun kiihtymisen seurauksena.


 


 


 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tilastokeskus sanoo näin:

"Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä."

http://www.stat.fi/meta/kas/tyollinen.html#tab2

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"
Tutkielman sivuilla 32 ja 33 on esimerkkilaskelma yhteensovittamisesta. Esimerkissä velattoman pienituloisen henkilön palkka on 1.100 euroa kuussa, josta toimeentulotukilaskelman mukaan jää ylijäämää 29,55 euroa mikä ei oikeuta toimeentulotukeen.

Velkaantuneena saman henkilön palkasta menee ulosottoon 199,97 euroa, minkä jälkeen toimeentulotukilaskelma osoittaa 170,42 eur alijäämää, mikä tulee maksettavan toimeentulotuen määräksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta alkaa maksaa velkojille 170,42 euroa kuukaudessa.
"
Tärkeätä on kuitenkin, että velallinen säilyttää otteensa työelämään ja on pois työttömien tilastosta. Hallitushan on viimeaikoina erittäin suuresti korostanut työllisyysasteen nostamista.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Tässä 2 kansalaisaloitetta joilla ratkaistaan osa ongelmaa:

1. Nostetaan suojaosuus tasolle jossa olisi liikkumisvaraa pärjämään velallisena

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3770

2. Viedään perintäoikeuden pois perintäfirmoilta ja annetaan tehtävä kokonaan valtiolle

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3747

Aika kannattamaan on enää 2 kuukautta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse pitäisin sellaisesta mallista, että jos henkilö todetaan maksukyvyttömäksi, kaikki perintäkulut, ulosottomaksut ja korot poistuisi siinä kohtaa että sen jälkeen ulosotto hoitaisi viranomaistehtävää pidättämällä palkasta rahaa mikä vähentää pääomaa.

Mielestäni eläkkeen/työttömyyskorvauksen pitäisi olla summaltaan semmoinen että jos on veloissa niin siitäkin voisi ulosotto viedä osan. Velan pitäisi siis siinäkin tilanteessa kurjistaa elintasoa.

Toimituksen poiminnat