Toimeentulotuella kustannetaan pikavippifirmojen jättivoitot
Toimeentulotukea maksettaessa otetaan huomioon ulosotossa olevat velat ja maksut. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio maksaa toimeentulotuen välityksellä pikavippifirmojen jättivoitot.
Pikavippifirmojen ansaintalogiikka perustuu toimeentulotuen käyttämiseen saamistensa perimiseen. Pikavippejä myönnetään ylivelkaantuneille välittämättä siitä pystyykö velallinen maksamaan velkansa. Tavoitteena on saada velallinen ulosottoon, jolloin valtio huolehtii velkojen takaisinmaksusta toimeentulon välityksellä.
Ilta-Sanomissa oli juttu miehestä, jolla oli 65.000 euroa pikavippivelkaa, joka oli otettu vuoden aikana 20 eri pikavippinä. Tällainen holtiton pikavippaaminen on mahdollista vain Kelan maksamaa toimeentulotukea hyväksikäyttäen. Pikavippifirmojen toiveena on saada velka ulosottoon, jolloin varmistuu 15 vuoden varma tulovirta ulosotosta toimeentulotuen kautta. Kun ulosottovelasta on valtaosa kuluja ja ylisuuria korkoja on tuotto hyvä ja varma verrattuna varsinaiseen lainan muodossa tapahtuneeseen sijoittamiseen. Jokainen uusi ulosottovelallinen on pikavippifirmoille uusi varma tulolähde.
Muiden toimeentulotuen perustana olevien menojen maksamisessa käytetään tarveharkintaa mitä ei sovelleta ulosottovelkoihin, jotka voivat olla syntyneet tahallisesta ylivelkaantumisesta pikavippifirmojen myötämielisellä avulla. Velkojien intressissä on saada velat maksimoitua ennen ulosottoa, jotta tuleva tulovirta varmistuu mahdollisimman suurena.
Yksittäisestä pikavipistä jopa miljoonan euron elinkaarikustannukset valtiolle
Ulosottokierteeseen joutunut voi olla elinkaarensa aikana jopa 1 miljoonan euron menetys yhteiskunnalle. Ulosotto merkitsee käytännössä työnteon lopettamista ja yhteiskunnan tuella elettävää loppuelämää.
Nuoren henkilön työttömyysavustukset, toimeentulo- asumistuet ja muut tuet ovat ainakin 15.000 euroa vuodessa, 600.000 ennen eläkeikää. Samalla yhteiskunta menettää palkasta maksettavat verot ja eläkevakuutusmaksut, pienestä 2.000 euron kuukausipalkastakin 10.000 euroa vuodessa 400.000 euroa elinaikana. Hallituksen työllisyysastetavoitekaan ei voi ikinä toteutua, kun 200.000 – 300.000 ihmistä on ulosoton takia pysyvästi työvoiman ulkopuolella.
Kysymyksenä on se kuuluuko valtionmaksaa kansalaistensa velkoja toimeentulotuen kautta ja ottaa kantaakseen miljardien menot ulosoton välillisten vaikutusten kautta. Mielestäni ei pidä.
Toimeentulolakia pitäisi muuttaa
Toimeentulolakia pitäisi muuttaa niin, että ulosottovelat eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen ensisijainen tavoite on auttaa selviytymään jokapäiväisistä menoista. Se mitä ulosottoon maksetaan ei auta jokapäiväistä elämää eikä siten auta toimeentulotuen kohdetta.
Pitäisi säätää, että ulosottoa ei oteta huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa ja lisäksi pitäisi ulosottokaarta muuttaa niin, että toimeentulotukea ei voi laskea mukaan ulosoton piiriin kuuluvissa menoissa.
Pelkkä toimeentulolain muutos ei riitä
Toimeentulolain muutos vaikuttaa vasta pitkällä tähtäyksellä kun pikavippaajat joutuvat rajoittamaan vippaamista maksukyvyttömille. Ongelmaksi jää edelleen 200.000-300.000 velallista, jotka ovat ulosottokierteessä. Läheiset mukaan lukien ulosottokierre aiheuttaa 500.000 henkilön syrjäytymisen ja usein sukupolvesta toiseen.
Velkojen vanhentuminen kolmeen vuoteen eräpäivästä
Ulosoton yleinen periaate on, että velallinen menettää omaisuutensa. Jokainen velan pitkäaikainen perintä ulosototon kautta on tappio valtiolle velallisen syrjäytymisen takia ja työllisyysastetavoite ei koskaan toteudu.
Velan vanhentumisaika pitäisi lyhentää esimerkiksi kolmeen vuoteen, joka on riittävän lyhyt aika siihen, että velallisella olisi halu ja mahdollisuus hoitaa velkansa. Tällöin velalliselle olisi järkevää ottaa lainaa ja maksaa könttäsumma velkojalle, joka saisi enemmän ja velallinen voisi aloittaa uuden elämän. Nyt ulosoton ongelmia yritetään ratkaista velkajärjestelyllä, mikä kuormittaa tuomioistuimia ja tulisi turhaksi, jos velat vanhentuvat kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä.
Muutoksen pitäisi koskea kaikkia velkoja, myös vahingonkorvauksia. Jos vahingosta halutaan erikseen rangaista, pitäisi se tapahtua vankeutta lisäämällä. Valtiolle olisi halvempaa rakentaa uusi vankila kuin kustantaa elinikäinen velkavankeus.
Eikö lainailuun nykyään liity mitään riskejä?
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on tässä hyvin tiedostettu ja kuvattu, mutta ratkaisujen löytäminen on vaikeampaa. Toimeentulotukilain muutos varmaan auttaisi omalta osaltaan. Velkojen vanhenemisajan yleinen lyhentäminen esimerkiksi kolmeen vuoteen ei ole kelvollinen ratkaisu. Se tekee velallisen epärehellisyydestä aivan liian houkuttelevaa. Toimiva keino olisi pikavippifirmojen antamien lainojen ulosmittauskelpoisuuden poistaminen, jolloin riski jäisi niiden itsensä kannettavaksi.
Tämä pikavippifirmojen elättäminen sosiaaliturvaan tarkoitetulla rahalla on vain osa sitä yleisempää ongelmaa, jossa erilaisiin enemmän tai vähemmän hämäriin bisneksiin kanavoidaan sosiaaliturvarahoja. Asumistuki on yksi muttei ainoa tällainen kanava, jossa alkuperäiseltä tarkoitukseltaan tarpeellinen tukimuoto on muutettu suurelta osaltaan korruptiolta haiskahtavaksi rahanjakokanavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Toimiva keino olisi pikavippifirmojen antamien lainojen ulosmittauskelpoisuuden poistaminen, jolloin riski jäisi niiden itsensä kannettavaksi.”
Hyvä ehdotus.
Ilmoita asiaton viesti
Toimeentulotuen tarkoitushan on huolehtia siitä, että ihminen tulisi toimeen. Velkojen maksuun sitä ei käsittääkseni ole tarkoitettu. Miten on siis mahdollista, että tällainen järjestelmä on syntynyt? Onko meillä tiedossa ketkä päättäjistä ovat tämän asian tälle tolalle saattaneet?
Ilmoita asiaton viesti
Perusturvan varassa olevalta ei kyllä voi ulosmitata tuloja, joten jos omaisuutta ei ole, käytännössä velkojat jäävät nuolemaan näppejään.
Toki kuvaamasi tilanne toteutuu toisinaan jos henkilö käy töissä: ulosotto perii palkasta osan ja toimeentulotuki täydentää velallisen tuloja.
Ilmoita asiaton viesti
”Perusturvan varassa olevalta ei kyllä voi ulosmitata tuloja, joten jos omaisuutta ei ole, käytännössä velkojat jäävät nuolemaan näppejään.”
Toki tämä riippuu siitä, miten perusturva rakennetaan. Tuollaisen em. automaatin rakentaminen perusturvan yhteyteen ei ole mikään ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä olisi niin yksinkertainen asia hoitaa kuntoon, jos halua riittäisi.
Nykyinen järjestelmä toimii juuri niinkuin mainitsit, yhteiskunta tukee velan antajia, mutta ei velallista, oli sitten velka muodostunut mistä tahansa syystä.
Alla tämänhetkinen laskenta ohje miten ulosotto toimii ja miten se lasketaan.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa.
Velallinen yksin: 672,30 €
Velallinen
+1 elatuksen varassa: 913,50 €
Velallinen
+2 elatuksen varassa: 1154,70 €
Velallinen
+3 elatuksen varassa: 1395,90 €
Ulosmitattava määrä:
1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Suojaosuus on pysynyt samana lähes kymmenen vuotta.
Nykyisen järjestelmän mukainen laskenta esimerkki.
nettotulo 1300€
turva osuus 672,30€ jää ulosmitattavaa 627,70
Tästä ulosmitattavasta osasta otetaan nyt sitten se 2/3
418,46€
Ulosoton jälkeen henkilölle jää 881,54€
Turvaraja ei ole minkäänlaisessa indeksijärjestelmässä, se laahaa kokoajan jäljessä muiden kustannus nousujen perässä.
Mikäli turvaraja olisi indeksijärjestelmässä, niin se olisi tänäpäivänä noin 1000 – 1100 € laskentatavasta riippuen.
Mikäli turvaraja olisi nyt tuo 1000€ ja ulosmitattava osuus jäisi 300€ siitä voitaisiin ottaa jopa 50% eli 150€ jäisi velalliselle 1150€ jolloin ei tarvitsisi maksaa enää perustoimentuloa velalliselle kuin erttäin harvoissa tilanteissa, esim, pitkä sairaus.
Tämä kasvattaisi myös velan antajan vastuuta miettimään tarkemmin kenelle ja kuinka paljon velkaa myönnetään, kun yhteiskunta ei enää huolehtisi valan maksusta samallatavoin kuin nykyisin.
Ilmoita asiaton viesti
Velkojen vanhentuminen kolmeen vuoteen eräpäivästä ei lisää velallisen epätehellisyyttä. Kysehän on eräpäivän jälkeisestä ajasta. Pikemminkin velkojat hyötyvät siitä, että velallisella on motiivi maksaa velkansa.
Velkojen lyhyempi vanhentumisaika on jo nyt yleinen käytäntö velkasaneerauksen kautta. Velkasaneeraus osoittaa, että ihmisillä on halu päästä veloistaan, jos se voi tapahtua siedettävän ajan puitteissa.
Kyse on siitä onko järkevämpää ylläpitää yhteiskunnan kustantantamaa velkavankeusjärjestelmää velallisten rankaisemiseksi vai pyrkiä poistamaan syrjäytymisen perussyitä ja säästää yhteiskunnan rahoja seurausvaikutuksineen jopa miljardiasolla.
300.000 ihmisen pysyvät maksuhäiriöt ovat suurin syy Suomen alhaiseen työllisyysasteeseen, joka ei enää oleellisesti nouse ilman puuttumista velkojen vanhenemiseen.
Perimmillään on kyse ihmisen loppuelämän tuhoamisesta. Pitkään jatkuva ulosotto ja työttömyys tekevät ihmisestä työkyvyttömän niin, ettei 15 vuoden velkavankeuden jälkeen ole halua, kykyä eikä mahdollisuutta palata työeleämään.
Ilmoita asiaton viesti
Tilanne pahenee jatkuvasti. Ohessa linkki ylen tämän päivän juttuun
https://yle.fi/uutiset/3-10609888
Ilmoita asiaton viesti
Ja kuuleppa kummaa. Kaikkien suurten elintarvketjujen voittoja rahoitetaan myös työmarkkinatuella ja toimeentulotuella.
Ilmoita asiaton viesti
Idea millä valtio säästää valtavat määrät rahaa.
Rahan lainaaminen toimeentulotuen asiakkaalle kielletään ja jos asiakas ajautuu jatkuvan toimeentulotuen piiriin (yhtäjaksoisesti N kuukautta toimeentulotukea) niin vakuudettomat lainat mitätöidään.
Tämähän tarkoittaisi sitä, että jos pikavippejä annetaan maksukyvyttömille niin tulisi vippifirmoista näiden elättäjiä ja valtio säästäisi toimeentulotuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon ulosottojuttuun olisi semmoinen ratkaisu, että jos ihminen todetaan maksukyvyttömäksi niin pitäisi poistaa korot, perintäkulut ja ulosottokulut siitä hetkestä lähtien kun maksukyvyttömyys todetaan. Maksaisi sitten vain pääomaa takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Ratkaisu ongelmaan on henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225282-h…
Ilmoita asiaton viesti
Mikä toimeentulotukilain säädös sanoo, että ulosotossa olevat velat ja maksut otetaan huomioon menoina tuen määrää määritettäessä?
Ilmoita asiaton viesti
Alla KELAN soveltamis ohjeistus ulosoton huomioiminen perustoimen tuloissa.
TOIMEENTULOTUEN
SOVELTAMISOHJEET
1.1.2015
Sivu 28. kohta 7,18
http://www.oulunkaari.org/iinseutu/kokous/2014475-…
”7.18 SAKOT JA ULOSMITTAUS
Sakkoja ei myönnetä toimeentulotukena, eikä niitä oteta huomioon normilaskelmassa menoina.
Ulosmittaus on enintään 1/3 tuloista. Jos tulot ylittävät suojaosuuden, mutta alittavat em.
tulorajan, ulosmittaus on 75 % tulojen ja suojaosuuden välisestä erotuksesta. KHO:n päätöksen mukaan ulosmitattu tulo, velan laadusta riippumatta, ei ole elantoon käytettävissä,
eikä sitä saa ottaa huomioon laskelmissa tulona. Tulona otetaan huomioon vain ulosmittauksen jälkeen käyttöön jäävä tulo.”
Eli Suomeksisanottuna, jos hakijan tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan niistä huomioon vain ulosoton jälkeinen, tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Mikäli lyhentää vapaaehtoisesti ulosottovelkaa, niin siihen suhtaudutaan samoin kuten muihinkin velanhoitomenoihin eli sitä ei oteta huomioon menona.
Ulosotto toimeentulotuki tapauksissa tarkoittaa siis, että ulosmittausta ei voida tehdä. Toimeentulotuki katsotaan olevan määrätarkoitukseen myönnetty avustus tai korvaus, kuten myös elatus- ja asumistuki ovat. Muuten ulosoton määrä lasketaan palkan ja etuuksien yhteismäärästä, jota kutsutaan tulopohjaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä unohtuu, että 3 vuoden vanhentuminen voidaan katkaista ja kierre alkaa alusta.
Ilmoita asiaton viesti
VMP. Ei kait nyt kukaan oikeasti usko että ihmisten ottamat pikavipit kuitattaisiin ulosotosta perintäfirmoille? Eikö tänne joskus voisi tulla joku ihan oikeasti näiden asioiden kanssa tekemisissä oleva kertomaan näille ”luin netistä että jonkun sadan tonnin velka maksettiin sossusta”-tarinoitsijoille miten asia oikeasti on.
Itse tiedän esimerkiksi että jos/kun sähkölasku mennyt perintään, niin ei perintäfirman osuutta makseta toimeentulotukena, vaan pelkkä sähköyhtiön osuus. Velalliselle jää itselleen sitten tuo perintäyhtiön kanssa asioiminen.
PS missä se iltasanomien linkki on ja mikä/mitkä pikavippifirma/t myöntää vuodessa 65000€ lainaa?
Ilmoita asiaton viesti
Sossu (tai siis kela) ei saa huomioida tulona sellaista tuloa joka ei tosiasiallisesti ole toimeentulotuen hakijan käytettävissä. Esimerkiksi ulosotto ottaa osuutensa väkisin ja käyttää sen velkojen lyhentämiseen. Jos tämän jälkeen hakijalle jää oikeus toimeentulotukeen, kela ikäänkuin maksaa noita velkoja pois, myös perintäkuluja. Mutta tämä siis on melko harvinainen tilanne sillä aivan pienistä tuloista ulosotto ei yksinkertaisesti voi ottaa mitään. Käytännössä se voi tulla vastaan esimerkiksi työssäkäyvälle ja eläkeläiselle jonka tulot ylittävät suojaosuuden mutta ulosoton jälkeen jäljelle jäävät tulot eivät ylitä toimeentulotukinormeja. Peruspäivärahasta ei voi ulosmitata mitään koska se ei ylitä suojaosuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Ilta-sanomien juttu:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005951374.html
Jos velat vanhenemisivat kolmessa vuodessa ei niitä voisi valvonnalla pitkittää.
Kelan käytännöstä toimeentulon suhteen on useita Kelan vastauksia:
https://kysykelasta.kela.fi/viewtopic.php?f=96&t=3…
Sisältö kuuluu että toimeentulon tarve määritellään ulosoton jälkeen käteen jäävästä määrästä eli sen jälkeen kun pikavippilyhennys on vähennetty käytettävissä olevista tuloista.
Ilmoita asiaton viesti