Toimeentulotuella kustannetaan pikavippifirmojen jättivoitot

 

Toimeentulotukea maksettaessa otetaan huomioon ulosotossa olevat velat ja maksut. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio maksaa toimeentulotuen välityksellä pikavippifirmojen jättivoitot.

Pikavippifirmojen ansaintalogiikka perustuu toimeentulotuen käyttämiseen saamistensa perimiseen. Pikavippejä myönnetään ylivelkaantuneille välittämättä siitä pystyykö velallinen maksamaan velkansa. Tavoitteena on saada velallinen ulosottoon, jolloin valtio huolehtii velkojen takaisinmaksusta toimeentulon välityksellä.

Ilta-Sanomissa oli juttu miehestä, jolla oli 65.000 euroa pikavippivelkaa, joka oli otettu vuoden aikana 20 eri pikavippinä. Tällainen holtiton pikavippaaminen on mahdollista vain Kelan maksamaa toimeentulotukea hyväksikäyttäen. Pikavippifirmojen toiveena on saada velka ulosottoon, jolloin varmistuu 15 vuoden varma tulovirta ulosotosta toimeentulotuen kautta. Kun ulosottovelasta on valtaosa kuluja ja ylisuuria korkoja on tuotto hyvä ja varma verrattuna varsinaiseen lainan muodossa tapahtuneeseen sijoittamiseen. Jokainen uusi ulosottovelallinen on pikavippifirmoille uusi varma tulolähde.

Muiden toimeentulotuen perustana olevien menojen maksamisessa käytetään tarveharkintaa mitä ei sovelleta ulosottovelkoihin, jotka voivat olla syntyneet tahallisesta ylivelkaantumisesta pikavippifirmojen myötämielisellä avulla. Velkojien intressissä on saada velat maksimoitua ennen ulosottoa, jotta tuleva tulovirta varmistuu mahdollisimman suurena.

Yksittäisestä pikavipistä jopa miljoonan euron elinkaarikustannukset valtiolle

Ulosottokierteeseen joutunut voi olla elinkaarensa aikana jopa 1 miljoonan euron menetys yhteiskunnalle. Ulosotto merkitsee käytännössä työnteon lopettamista ja yhteiskunnan tuella elettävää loppuelämää.

Nuoren henkilön työttömyysavustukset, toimeentulo- asumistuet ja muut tuet ovat ainakin 15.000 euroa vuodessa, 600.000 ennen eläkeikää. Samalla yhteiskunta menettää palkasta maksettavat verot ja eläkevakuutusmaksut, pienestä 2.000 euron kuukausipalkastakin 10.000 euroa vuodessa 400.000 euroa elinaikana. Hallituksen työllisyysastetavoitekaan ei voi ikinä toteutua, kun 200.000 – 300.000 ihmistä on ulosoton takia pysyvästi työvoiman ulkopuolella.

Kysymyksenä on se kuuluuko valtionmaksaa kansalaistensa velkoja toimeentulotuen kautta ja ottaa kantaakseen miljardien menot ulosoton välillisten vaikutusten kautta. Mielestäni ei pidä.

Toimeentulolakia pitäisi muuttaa

Toimeentulolakia pitäisi muuttaa niin, että ulosottovelat eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen ensisijainen tavoite on auttaa selviytymään jokapäiväisistä menoista. Se mitä ulosottoon maksetaan ei auta jokapäiväistä elämää eikä siten auta toimeentulotuen kohdetta.

Pitäisi säätää, että ulosottoa ei oteta huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa ja lisäksi pitäisi ulosottokaarta muuttaa niin, että toimeentulotukea ei voi laskea mukaan ulosoton piiriin kuuluvissa menoissa.

Pelkkä toimeentulolain muutos ei riitä

Toimeentulolain muutos vaikuttaa vasta pitkällä tähtäyksellä kun pikavippaajat joutuvat rajoittamaan vippaamista maksukyvyttömille. Ongelmaksi jää edelleen 200.000-300.000 velallista, jotka ovat ulosottokierteessä. Läheiset mukaan lukien ulosottokierre aiheuttaa 500.000 henkilön syrjäytymisen ja usein sukupolvesta toiseen.

Velkojen vanhentuminen kolmeen vuoteen eräpäivästä

Ulosoton yleinen periaate on, että velallinen menettää omaisuutensa. Jokainen velan pitkäaikainen perintä ulosototon kautta on tappio valtiolle velallisen syrjäytymisen takia ja työllisyysastetavoite ei koskaan toteudu.

Velan vanhentumisaika pitäisi lyhentää esimerkiksi kolmeen vuoteen, joka on riittävän lyhyt aika siihen, että velallisella olisi halu ja mahdollisuus hoitaa velkansa. Tällöin velalliselle olisi järkevää ottaa lainaa ja maksaa könttäsumma velkojalle, joka saisi enemmän ja velallinen voisi aloittaa uuden elämän. Nyt ulosoton ongelmia yritetään ratkaista velkajärjestelyllä, mikä kuormittaa tuomioistuimia ja tulisi turhaksi, jos velat vanhentuvat kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä.

Muutoksen pitäisi koskea kaikkia velkoja, myös vahingonkorvauksia. Jos vahingosta halutaan erikseen rangaista, pitäisi se tapahtua vankeutta lisäämällä. Valtiolle olisi halvempaa rakentaa uusi vankila kuin kustantaa elinikäinen velkavankeus.

 

TapioYli-Kovero
Sitoutumaton Hämeenlinna

Kansantaloustieteiljä, keksijä, yrittäjä.
Oman tien kulkija. Kirjoitti 1987 omakustanteen "Keisarin uudet aattet", jossa ennusti, että tuolloinen kovan markan politiikka johtaa suureen devalvaatioon ja 300.000 hengen työttömyyteen, mikä myös toteutui. Ennakoin myös, että Neuvostoliitto siirtyy kapitalismiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu