TapioYli-Kovero Kestävyysvaje on verovaje

Riihimäki-Tampere ja muut ratainvestoinnit kestävintä kehitystä

Maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna noin 40.000 megatonnia ja Suomen päästöt noin 60 megatonnia eli 1,5 promillea. Tästä liikenteen osuus noin viidennes ja henkilöautoliikenteen osuus noin 11 % mikä megatonneissa laskettuna on 5-6 megatonnia, joka puolestaan on 0,15 promillea maailman päästöistä.

Tätä päästöä yritetään vähentää hybrideillä ja sähköautoilla. Henkilöautoliikenteessä 10 % päästövähennys on saavutettavissa vuosien päästä. Tämä vähennys on 0,015 promillea maailman päästöistä eli sillä ei ole minkäänlaista käytännön merkitystä ilmaston lämpenemisen kannalta. Tämä myös tarkoittaa sitä, että päästöjen vähentämisessä lyhyellä tähtäyksellä on turha panikoida.

Suomi tuhlaa yli miljardin erilaisiin lyhytaikaisiin useimmiten kokonaisvaikutukseltaan mitättömiin päästövähennysavustuksiin, jotka vaikuttavat vain niin kauan kuin valtion kassassa riittää rahaa.

Tätä olematonta päästövähennystä tavoitellaan mm. hybridi- ja sähköautojen hankinnan verovähennyksellä, joka kalliissa autoissa voi olla 20.000-50.000 euroa. Pienen hybridin päästösäästö on marginaalinen mutta valtion veromenetys on satoja miljoonia.

Itse asiassa autoveron hybridivähennykset lisäävät kasvihuonepäästöjä. Vähennys kannustaa ostamaan suuripäästöisiä katu- ja muita maastureita. Kun tällaisella autolla ajaa 50 km sähköllä ja 500 km dieselillä tai bensalla, on kasvihuonepäästöjen määrä suurempi kuin keskikokoisen bensa- tai dieselkäyttöisen autona päästöt. Norjassa tämä huomattiin joku vuosi sitten kun ihmeteltiin sitä, että polttoainekulutus kasvoi vaikka hybridiautojen myynti kasvoi räjähdysmäisesti. Kun lisäksi ottaa huomioon auton valmistamisen hiilijalanjäljen, on lopputulos päästöjä lisäävä.

Tätä taustaa vasten osoittaa outoa arvovalintaa se, että olemattoman päästövähennyksen saavuttamisen rahoittamiseksi otetaan rahoitus koulutuksesta, terveydenhuollosta ja muista yhteiskunnan perustoiminnoista. Sanovat ettei valtion menoja voi asettaa vastakkain. Tosiasia on kuitenkin, että hybridivähennyksen poistamisella voitaisiin kumota koulutuksen säästöt.

Kolmas raide

En vastusta päästöjen vähentämistä. Tähän voitaisiin pyrkiä yhteiskuntaa paremmin edistävillä tavoilla kuten kolmannen raiteen rakentamisella Riihimäen ja Tampereen välille ja muilla joukkoliikennettä tukevilla liikenneinvestoinneilla, jotka vähentävät autoilun päästöjä eivätkä ole yhteiskunnan kannalta hukkaan heitettyä rahaa.

Hybridien, risunpolton ja vastaavien valtion rahojen tuhlauskohteiden sijasta rahat pitäisi kohdistaa hankkeisiin joilla on oikeasti kestävää kehitystä tukevia vaikutuksia. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi ratahankkeet kuten Riihimäen ja Tampereen välinen kolmas raide, johon pienellä lisärahalla voisi saman tien rakentaa neljännenkin raiteen. Samoin rakentamisen arvoisia ovat Helsingin ja Turun välinen oikorata, Pohjanmaan rata, Jäämeren rata ja Rail Baltica.

Tällaiset ratainvestoinnit vähentävät valmistuttuaan merkittävästi tieliikenteen päästöjä ja mikä merkittävintä vähennys on pysyvää ja ei vaadi jatkuvaa rahan menoa valtiolle. Esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli vähentää pysyvästi liikennepäästöjä Suomessa ja Euroopassa Saksaa myöten.

On arvovalinta suositaanko rahan syytämistä katumaasturimiehille vai koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Valtion pitäisi toimia kuin muu yhteiskunta ja katsoa oikeita investointeja sijoituksena tulevaisuuteen eikä vuosittaisina kulutusmenoina. Näihin investointeihin on täysin hyväksyttävää ottaa valtiolle oikeata velkaa eikä rahoittaa niitä kalliilla vähittäismaksulla erilaisten elinkaarirahoitusten ja osamaksusopimusten muodossa.

Kolmannen raiteen osalta on lopetettava kerjääminen ja siirryttävä vaatimaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista pysyvää päästöjen vähentämistä ratainvestointien muodossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sinulta varmaan löytyy laskelma siitä, paljonko esimerkiksi Jäämeren rata tai Helsinki-Tallinna -tunneli vähentävät päästöjä?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Hyvä , että osoitit Suomen touhut näpertelyksi toisarvoisilla asioilla. Vielä kun huomioidaan se, että hiilidioksidi ei ole maapallon ilmastonmuutoksen syy lainkaan, niin päästään ongelman öljylähteille.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Meinasin jo peukuttaa, mutta sitten silmiini osui "mainos"
"Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli...".
Tuollainen tunneli tuskin koskaan maksaisi itseään takaisin. Ensimmäinen näkemäni "kustannusarvio" sille oli 50 mrd. Normaalikertoimella loppuhinta olisi siis jotain 100 mrd. Myöhemmin on esitetty pienempiä "kustannusarvioita". Kertoimen kasvaessa loppuhinta olisi kuitenkin edelleen se 100 mrd.

Suomessa yleisin raideleveys on 1 524 mm. Euroopassa käytetään yleensä 1 435 mm leveyttä. Venäjällä kiskojen väli on 1 520 mm.
Yritin myös löytää luotettavaa vertailua vesi- ja raideliikenteen päästöistä. Eipä osunut silmiini. Tuntuma kuitenkin on, että vesikuljetus on varsin energiaystävällistä kuljetusta. Sen siirto kiskoille ei ehkä säästä mitään.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Tapio,

kyllähän mal-sopimusten hankkeista löytyvät juuri ne, mitä peräänkuulutat; esimerkiksi Tampere-Riihimäki kolmas raide, ja paljon muuta; kymmeniä hankkeita pelkästään Tampereen seudun sopimuksesta:

https://www.tampereenseutu.fi/tampereen_kaupunkise...
ja
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/mal-hankk...

Aikaahan vuosikymmenten hankkeisiin tietenkin kuluu tuskastuttavan hitaasti.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kankkulan kaivojakin siellä on seassa.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Kommenttisi osuu juuri siihen mitä vastustan. "vuosikymmenten hankkeisiin...
Tämä on juuri sitä kerjäämistä sen sijaan että vaaditaan.

Mitään ei tapahdu jos hybridihullutuksesta ja risunpoltosta ei oteta heti joutavaa rahaa järkevämpiin tarkoituksiin. Päästöjen vähentämiseen tarkoitetut rahat voidaan käyttää järkevämmin ja pitkävaikutteisemmin käyttämällä ne kohteisiin, joilla on pysyvä vaikutus.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Tapio,

niin ne hankkeet todella kestävät; muuten en osaa ottaa kantaa Tampereen seudun sopimukseen; kunnathan ne keskenään ja valtion kanssa ovat sopimukset rustanneet.

Tulostakin on jo tullut - mitä mediasta on lukenut; seurantaraportteja ei ole tullut näin ulkopuolisena sen tarkemmin seurattua - ; esim. Tampereen kaupunkiraitiotie-hankkeessa on päästy jo päättämään ratikan värikin ;)

Yhteensä hankkeita alun perin, helmikuun alussa 2013 oli 44 kpl; joten hommia hämäläisillä piisaa pitkäksi aikaa. Ja puhetta päälle.

Toimituksen poiminnat