TapioYli-Kovero Kestävyysvaje on verovaje

Homeongelmien syy väärin suunniteltu koneellinen ilmanvaihto

 

Homeongelmien syy väärin suunniteltu koneellinen ilmanvaihto

Homeongelmat alkoivat 1970-luvun energiakriisistä, jolloin alettiin tiivistää taloja varustaa talot koneellisella ilmanvaihdolla.

Olen käynyt kouluni 60 vuotta sitten silloin yli 50 vuotta vanhoissa puu- ja kivirakenteisissa kouluissa. Tuolloin riitti ilmanvaihdoksi se, että järjestäjä avasi 40 oppilaan luokan ikkunoita välitunnin ajaksi. Tuolloin ei ollut homeongelmia. Luokassamme oli yksi allergiasta kärsivä poika, joka asui kivitalossa.

Homeongelmat on sysätty osin aiheestakin liiallisen eristämisen ja huolimattoman rakentamisen syyksi. Ongelmia on kärjistetty lisäämällä koneellista ilmanvaihtoa. Koneellisen ilmanvaihdon homeongelmia lisäävä vaikutus näkyy yksikäsitteisesti silloin, kun sinänsä terve koulu tai muu rakennus on peruskorjattu asentamalla rakennukseen koneellinen ilmanvaihto puuttumatta kiinteisiin rakenteisiin.

Julkaisin 2002 Tekniikka- ja Talous lehdessä artikkelissa selostuksen siitä miten koneellinen ilmanvaihto synnyttä home- ja puhdasilmaongelmia todeten että koneellinen ilmavaihto lähtökohtaisesti väärin suunniteltu ja fysiikan lakien vastainen. Koska näkemys kyseenalaisti teollisuusstandardit ja rakennusmääräykset, vaiettiin se kuoliaaksi.

Ei ole todennäköistä, että ennen koneellista ilmanvaihtoa rakennukset olisivat olleet parempia, pölyttömämpiä tai homeettomampia. Asuminen ja työnteko synnyttävät jatkuvasti pölyä ja epäpuhtauksia. Puulämmityksen aikana nämä epäpuhtaudet poisti uunien veto ja painovoima, joka pudotti pölyn lattialle.

Koneellisen katosta poistava ilmanvaihto nostaa pölyn leijumaan koko ilmatilassa, kuten kaikki kerrostaloasujat ovat nähneet ikkunasta tulevassa auringonvalossa. Virhe on siinä, että poistoimu kumoaa painovoiman ja pöly ei pääse laskeutumaan. Kaikkiin kelluviin pölyhiukkasiin kohdistuu sekä painovoima että ilmanvaihdon nostovoima. Jokaisella pölyhiukkasella on tasapainokorkeus, jossa painovoima on yhtä suuri kuin ilmanvaihdon nostovoima.

Entisaikaan pöly, homeitiöt ja muut epäpuhtaudet imettiin uuniin tai putosivat lattialle, josta ne luututtiin pois. Homeestakaan ei ollut haittaa, kun se ei noussut hengitysilman tasolle kuten se nousee koneellisessa ilmanvaihdossa.

Mitä pitäisi tehdä

Rakennusmääräykset pitäisi äkkiä muuttaa luonnonmukaiseksi niin, että epäpuhtauksia ei jää kellumaan hengitysilman tasolla. Koneellisen ilmanvaihdon poisto pitäisi ottaa lattian rajasta, josta se imee epäpuhtaudet ulos. Tämä voidaan toteuttaa niin, että jokaisessa huoneessa on poistoaukko ulos, johon asennetaan ulos päin pieni puhallin. Kun ilmaa ei tarvitse imeä, riittää puhaltimeksi pieni muutaman watin puhallin tuhat kertaa suuremman talon poistoilmakoneen sijasta. Rahaa ja erityisesti energiaa säästyy terveysongelmien lisäksi.

Tehdashallissamme on ollut vuodesta 2004 koneellinen poisto alhaalta ja tulo katosta. Teemme paljon pölyävää pakkaustyötä ja metalliasennustyötä. Nyt 14 vuoden jälkeen hallillemme ei ole pölykasa ja allergiaa sairastavat työntekijät voivat olla töissä

Ensiapu

Ensimmäinen tehtävä on sulkea koneellinen poisto ja tuulettaa ikkunoista. On hyvä välillä antaa huoneen olla käyttämättä, jolloin pöly ja epäpuhtaudet laskeutuvat lattialle, josta ne voi luututa pois. Pölyimuria ei kannata käyttää ennen luuttuamista, ettei se pöllytä ilmaa takaisin yläilmoihin.

Tällä tavalla saadaan huoneeseen kertynyt koneellisen ilmavaihdon ylläpitämä pöly- ja home pois ja huoneessa on enää vain se pöly, joka sinne syntyy elämisen ja asumisen myötä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kyllä tuossa on varmasti paljon perää, vaikkei ilman tutkimuksia voi sanoa, että kattaako selitys yli puolet ongelmista. Noita alhaalta poistavia ilmastointijärjestelmiä ei taida olla riittävästi vertailun tekemiseen?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Myös silloin, kun on painovoimainen ilmanvaihto, poisto on ylhäällä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Onko nykyään olemassa normit siitä kuinka paljon ja minkälaisia homeitiöitä huoneessa saa olla, jotta se muodostuu vaaralliseksi?

(Ja tehdäänkö mittaukset enne vai jälkeen tuuletuksen? ) :-)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#3

Niin, siis mistä puhumme kun puhumme sisäilman homeongelmasta

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Näin syksyisin ulkoilma on täynnä erilaisten organismien itiöitä. Harava kuitenkaan valittaa esim. metsän huonosta ilmasta.

Nikolai Holopainen

Olen ihmetellyt, että miten vanhoihin umpikivitaloihin on saatu homeongelma, jota ei ole sen alkuvuosina esiintynyt. Nyt niitä puretaan käyttökelvottomina - turhaan? Muistaakseni Tsaarin ajan kasarmeissa käytävillä oli uuni, jossa paloi tuli koko ajan ja se hoiti ilmanvaihdon. Pitäisikö palata vanhoihin toimiviin ratkaisuihin?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Yleensä sisäilmaongelmat eivät johdu yhdestä syystä vaan kyse on useamman asian yhdistelmästä. On esimerkiksi terveitä koneellisia ilmanvaihtoon perustuvia taloja ja on ongelmallisia perinteiseen painovoimaperustaiseen ilmanvaihtoon perustuvia taloja (mm monet rintamamiestalot ovat ongelmissa).

Voi kuitenkin olla, että koneellinen ilmanvaihto on selvästi herkempi systeemi, jolloin muut tekijät johtavat helpommin ongelmiin. Mutta miltei samoin perustein voitaisiin kutsua tätä nykyistä monikerrosrakennetta ongelmien syyksi (se oli toinen iso muutos samoihin aikoihin kuin koneellinen ilmanvaihto yleistyi).

En sinällään pidä blogistin väitettä virheellisenä, mutta jossain määrin yksinkertaistettuna kylläkin.

Risto Sandstedt

Tervehdys probleemaan,

Syy EI tuo ainoa, selvennys, jos ilmaa siirretään ilmasta ilmaan, ilman rakenteita, sen pitäisi olettaman mukaan homehtua, tapahtuuko näin, tuskin ! Homehtuvissa materiaaleissa on perussyy ja koneellisella ilmanvaihdolla, nykymääräyksin ( D 2 ), luodaan alipaine huonetiloihin ja näistä homehtuvista materiaaleista irtoaa taudinaiheuttajat, jotka saamme hengitykseemme.

Yt. Risto.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Painesuhteet vaikuttavat. Ainakin vuodelta 1987 on ollut RaMK D2:ssa maininta siitä, että rakennukset suunnitellaan hieman alipaineisiksi. Alipaine ei saa kuitenkaan olla yli 30 Pa. Tuokin vaikuttaa jo aika paljolta. Jos oletetaan, että rakennus on normaalikäytössä suunniteltu tuohon alipaineeseen, mitä tapahtuukaan silloin kun normaali ilmanvaihto on pois ja likaisten tilojen poistot päällä. täysilä tietenkin kun eihän niissä ole ollut säätömahdollisuutta. Uusimmat rakennusmääräykset ohjaavat jo parempaan suuntaan, mutta on eri asia, miten painesuhteet käytännössä hallitaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Rakennusten homeongelmien syyt ovat kyllä pääosin muualla kuin koneellisessa ilmanvaihdossa, mikä tosin sekin voi olla yksi monista ja lukuisista syistä. Huono ilmanvaihto yleensä muutenkin korostaa homeongelmia ja niiden aiheuttamaa terveyshaittaa.

Käytännössä lähes kaikissa tapauksissa ongelmat voidaan luokitella rakennustyypin ja iän perusteella. Näin ongelmat jakautuvat vuosikymmenien päähän tehtyihin rakennuksiin ja kasautuvat tyypillisesti tiettyihin kohtiin rakennuksessa. 40-50 -luvun rintamamiestaloissa homeongelmat löytyvät tietyistä, 60-70 -lukulaisissa taloissa tietyistä paikoista jne. Tiettyinä aikoina on tehty rakennusteknisiä ratkaisuja joita aikanaan pidettiin mahtavina juttuina mutta nykyään ne todetaan tylysti paskaratkaisuiksi.

Kun rakennus tai sen osa on homeessa, oli ilmanvaihto koneellinen tai painovoimainen, ongelmat todennäköisesti näkyvät sisätiloissa jossain kohtaa. Kuten jo todettiin, alipaine vetää itiöt sisätiloihin ennemin tai myöhemmin. Myös ilmanpaineen vaihtelu esimerkiksi tuulen takia levittää itiöitä.

Käsitykseni mukaan nykyajan rakennusten ongelmat löytyvät kiireellisestä rakentamisesta, sadesuojauksesta tai pikemminkin sen puutteista ja ilmiselvistä rakennusvirheistä. Olen nähnyt livenä paikalla miten 1700-luvun hirsitalon alimmat seinähirret ovat edelleen kuivia ja kovia kuin kivet kun talo on rakennettu oikein. Kerran oli kunnia tsekata 20-luvun talon yläpohja jossa löytyi alkuperäinen ja suurilta osin kunnossa oleva pärekatto.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vanhoja taloja, eli ennen 1940-luvun lopulla alkanutta jälleenrakennuskautta tehtyjä taloja on vain noin 4% rakennuskannasta. On selvää, että vanhat huonosti tehdyt ja huonosti pidetyt talot on aikanaan max. muutaman vuosikymmenen ikäisinä hylätty ja hävitetty. Jäljellä ovat asiallisen peruskorjausarmon saaneet ja ne, jotka alunperin on tehty kunnolla ja joissa on asuttu oikein.

Uudemmissa taloissa, julkisissa tai yksityisissä, ongelmia ovat mm. maantasalle tehty 1. kerros, räystäättömyys, tasakatto ja seinän sisään tehty sadevesijärjestelmä. Alapohjaan lahoamaan jätetty puutavararoina on eräs vitsaus lähes kaikenikäisissä taloissa. Uusissa ja vanhoissa on kunnostauduttu tukkimalla tuloilman reittejä remonteissa (itsekin kaivoin 110v ikäisessä talossani yhden tuloilmaräppänän esiin uusitun ulkovuorauksen ja monen tapettikerroksen alta). Väärin tehty tai pieleen säädettu koneellinen ilmastointi on todellakin vain yksi tekijä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Juuri noin. Yksi karkeista remonttivirheistä oli aikanaan muovin suruton vetäminen mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Blogissa tuli esiin vastä murto-osa mihin itse olen törmännyt joten kyllähän syitä löytyy.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #10

Kas Majurikin näköjään ymmärtää jostain asiasta vaikka sähköntuotannosta onkin pihalla ;) 80-luvun alussa rakennusmääräykset suorastaan ohjasivat rakentajia tekemään umpinaisia "pullo"taloja jotka olivat susia jo syntyessään ja samoihin aikoihin toinen ongelma oli nämä muovipohjaiset maalit joita käytettiin vanhojen talojen maalaamisessa aika surutta ja jälki oli aika pahaa kun pinta ei enää päästänytkään kosteutta lävitse.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #17

Myös jos 70-luvun ohjeita alapohjan tekoon noudatti tarkkaan, niin varmasti homehtui. Asiasta juttua Panu Kailan Talotohtori-kirjassa.

Käyttäjän pekkalonnroth kuva
Pekka Lönnroth

Kirjoituksessa esitetty näkemys pitänee osittain paikkansa vaikka ei minusta riitä selittämään mm homeitiöiden syntymistä suurissa määrin mutta ainakin osittain niiden liikkumista ja vaikuttamista ihmisten terveyteen. Tähän liittyen nyt muutaman vuoden aktiivisen Ruotsissa oleskelun perusteella on syntynyt havainto, että Ruotsissa homekysymykset ja muut huoneilman ongelmat eivät ole yhtä isoja tai ainakaan ne eivät ole samalla tavalla esillä. Yksi artikkelin näkemystä puoltava seikka kuitenkin on ja se liittyy kerrostaloissakin huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon ja lämmön talteenottoon. Asunnoissa raitis, hieman lämmitetty ja suodatettu korvausilma tuodaan kunkin asuinhuoneen katonrajasta huonetilaan ja poistot ovat kylpyhuoneissa, WC:ssä ja keittiössä. Kussakin asuinhuoneessa ilmavirtaus on silloin alaviistoon kohti ovea ja siitä edelleen lähimpään poistoventtiilillä varustettuun tilaan.

Käyttäjän nurmenmarkku kuva
Markku Nurmi

Nyt keskustellaan tärkeästä asiasta. Tuntuu siltä, että myös rakentamisen asiantuntijoita tällä palstallakin riittää!

Vasta viime viikon lopulla (13.9.2018) Yle käsitteli uutisissaan tätä asiaa.

Professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta arvioi, että monen korjatun koulurakennuksen sisäilmaongelmien taustalla on painovoimaisen ilmanvaihdon vaihtaminen koneelliseksi järjestelmäksi, jota käytetään väärin. Vinhan mukaan koneellinen ilmanvaihto lisää paine-eroa rakennuksen ulkovaipan yli, eli katon, seinien ja lattian sisäpuolinen paine poikkeaa ulkopuolisesta.

"Alipaineessa mikrobit ja muut haitalliset aineet, jotka ovat painovoimaisessa ilmanvaihdossa olleet rakenteiden sisällä, voivat lähteä kulkeutumaan sisäilmaan."

Tämä on tietysti vain alan professorin näkemys!

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kannattaa muistaa että rakennuksen sisäilman haitalliset mikrobimäärät johtuvat lähtökohtaisesti kosteusvauriosta joka on se kaikkein korjattavin juttu. Jos rakenteet ovat kuivia, mikrobimäärät sisäilmassa pysyvät mitättöminä eikä terveyshaittaa aiheudu. Silloin on sama miten ilmanvaihto hoidetaan.

Tuo proffan esittämä alipainejuttu on muuten ihan normijärkeen perustuva ja proffa ymmärtää myös sen että vaikka meillä on painovoimainen ilmanvaihto, rakennuksen lämmitys aiheuttaa sen alipaineen myös silloin.

Käyttäjän JormaHelenius kuva
Jorma Helenius

Energiatehokkuuden nimissä on rakennuksiin tuotu materiaaleja, joiden kemia taitaa olla vähemmän kiinnostuksen kohteena energiansäästö "hysterian" vallitessa. Mineraalivillojen sideaineena kätetyn bakeliittihartsin ominaisuuksia kannattaisi alkaa tutkimaan. Kivi tai lasi ei sinänsä homehdu, mutta jos mineraalivilla homehtuu, täytyy siinä olla homehtuvaa kemiaa ja rakenteellista ongelmaa?
Toinen asia on höyrysulut. Saumoistaan teipattuun muoviin ruuvataan, naulataan jne levyjä tai paneeleita.Mikä sulku se on enää reikäisenä? On kai selvää, että alipaineinen huone "kiskoo" niistäkin reijstä ilmaa sisään, tai ylipaineinen päästää kosteutta rakenteisiin?
Kalevi Härköselle sanoisin huomattavalla n.40 vuoden kokemuksella painovoimaisesta ilmanvaihdosta: vanha 320cm huonekorkeus antoi lämmölle ja siten hiukkasille tilaa nousta elämiskorkeutemme yläpuolelle.320cm huonekorkeus ei ole "herrasväen iloksi" keksitty ominaisuus, vaan osa ilman riittävyyttä ja vaihtuvuutta. Tuskin puulämmityskaudella olisi haluttu turhia kuutioita lämmittää työläästi? Oikein asennettu ns. korvausilman keikkuventtiili(viileä ilma valuu seinää pitkin lattiatasoon aiheuttamata vedon tunnetta) ja yhdessä nurkassa ollut uuni poistoineen loivat ideaalin ilman vaihdon virtauksineen. Ilmahan lämpeni uunin heijaste lämpönä, jolloin uunin lämmin pinta oli lämmintä ilmaa nostattava ja uunin tähtiventtiili poisti samalla ilmaa, joka paineistui katon rajaan lämmön vaikutuksesta.
Kynttilöistä, öljylampuista ja uunista mahdollisesti tulleet hiukkaset poistuivat poistoilman mukana.
Rakenteissa ei ollut kosteudelle/ homehtumiselle altista bekeliitti hartsia, vaan pihkahartsista(torjuu mikrobeita) puuta seinissä ja lastuina eristeessä sekä antiseptisia aineita sisältäviä sammalia + kalkkilaastia ja tiiliä.
Puu ottaa vastaan huomattavia määriä kosteutta rakenteeseensa pilaantumatta/ homehtumatta ja kuivuessaan luovuttaa sitä. Mineraalivillassa kosteus ei imeydy kiveen tai lasiin, vaan tiivistyy höttöseen rakenteeseen pintakosteutena aiheuttaen homehtumista.
Oikeasti pitäisi tutkia molekyylibiologiaa ja rakennus/ rakenne kemiaa.
Ihmiset aijemmin myös sierettyivät homeille jo "äidinmaidossaan", eli vasta-aineiden kehittyminen/ immunitetti oli kattavampaa "alkeellisimmissa" agraariyhteisöissä syntyneillä.
Koneellisen ilmanvaihdon kierrättämä/ putkiin keräämät pölyt tuskin edesauttavat ilman laatua paremmaksi?
Markkinamiesten puheet tausta tutkijoineen ja saavutettu todellisuus ei kohtaa. Paljon täytyy olla pielessä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

”vanha 320cm huonekorkeus antoi lämmölle ja siten hiukkasille tilaa nousta elämiskorkeutemme yläpuolelle”

Jaa että kun on 250cm huonekorkeus ja koneellinen ilmanvaihto, pölyhiukkaset leijailee neniemme korkeudella, mutta kun on 320cm ja painovoimainen, ne leijailevatkin katonrajassa? Tuo on kyllä vaikeaa uskoa. Jos asiasta on tutkimusnäyttöä niin tutustun mielelläni.

Aina kun keskustellaan ilmanvaihdosta, nostaa joku hirsiseinän hengittävyyden esille. Mikäänhän ei estä tekemästä hengittävää rakennetta JA koneellista ilmanvaihtoa. Saisi molempien hyödyt.

Monista muista mainitsemistasi seikoista pääasiassa samaa mieltä.

Käyttäjän PekkaVallenius kuva
Pekka Vallenius

Minulla taitaa olla puoliksi vahigossa menossa eräänlainen ihmiskoe liittyen homeisiin ja rakennusteknisiin ongelmiin niiden aiheuttajana. "koe" on alkanut 1970-luvulla ja vielä ei ole ilmennyt kerrottavaa, mutta erilaisten asiantuntijoiden maukaan pitäis jo olla. Odottelen vähän pelollakin mitä tapahtuu, mutta samalla olen vakuuttunut - tai toiveikas - ettei mitään pelottavaa kerrottavaa tulekaan minun elinaikanani. Tosin sen pituutta ei tiedetä, mutta eiköhän tässä jokunen vuosi vielä mennä!

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Onhan se varmaan suomalainenkin muuttunut, ei kestä enää yhtä hyvin itiöitä tai niiden toksiineja. Allergiota on paljon enemmän kuin esim. 60-luvulla tai nykyisin Venäjän Karjalassa homeisine taloineen. Ennen vanhaan oli myös paljon homeisia asuntoja, sen haistoi jo asukkaiden vaatteista, mutta eivätpä he sen kummemmin huonosti voineet.

Reijo Alander

Muutamia ongelmien aiheuttajia:
-valesokkelien korjaus tulisi tehdä siten että sokkelin ja maan väliin asennetaan "patolevy". Tämä estää kosteuden tunkeutumisen rakenteisiin ja tuulettaa sokkelin.
-ilmastointi tulee mitoittaa määräysten mukaan alipaineiseksi,ts. poistoilmamäärä on 10 % suurempi kuin tuloilma. Tästä aiheutuu ilman virtaus rakentteiden lävitse. Kun kylmä ulkoilma ja lämmin kostea sisäilma kohtaavat rakenteiden sisällä ,niin se kondensoituu ja muodostaa itiöille ym saasteille oivan kasvualustan orgaanisessa materiaalissa. Tämän ongelman olen ratkaissut omissa kohteissa asentamalla ikkunoiden päälle raitisilmaventtiilit joiden kautta korvausilma tulee hallitusti. Tämä ratkaisu on rakennusmääräysten vastainen mutta saa rakennuksen pysymään homeettomana. Energian kulutuksen kannalta toteutukseni ovat energiatehokkaita kun ilmanvaihto määräytyy kulloisenkin tarpeen mukaan.
-Kohtuuton ilmanvaihto kylmänä aikana laskee suhteellista kosteutta ja se tuntuu sisäilmaongelmalta. Sitähän se todellisuudessa on,mutta ei epäpuhtauksien vuoksi.
-joissain tapauksissa ilmanvaihto pysäytetää yön ajaksi. Tällöin kostea sisäilma lähtee virtaamaan suodattimiin jossa se kohdatessaa kylmän ulkoilman kondensoituu ja muodostaa itiöille mainion kasvualustan. Kun koneet aamilla käynnistetään puhaltaa ne kaikkiitiöt ja muun saasta sisätiloihin.
-seinärakenteet tulee olla siten tuulettuvia ,että mikäli jostain syystä lämmin sisäilma virtaa kosteus sulun lävitse,niin seinärakenteen tulee olla sellainen että se tuulettuu ja vie kosteuden mennessään. Siksi esim tiilisenässä on alavarvin joka toinen pystysauma auki.
-ylpohjan ilmanvaihto tulee olla siinä määrin tehokas,että mahdollinen kosteus tuulettuu sieltä pois.
-kylmävesijohdotkin tulee eristää huolella kondensoitumisen estämiseksi.

Toimituksen poiminnat