*

TapioYli-Kovero Kestävyysvaje on verovaje

Trumpin voitto parasta mitä maailmantaloudelle on tapahtunut pitkään aikaan

Trumpin voitto on verrattavissa keisarin uusiin vaattteisiin, jossa lapsi töräytti ilmoille sen minkä kaikki sisimmässään näkivät.

Käytännössä kaikki taloustieteilijät ja poliitikot ovat yksimielisesti toitottaneet vapaakaupan siunauksellisuutta. Kun kaikki ovat samaa mieltä, syntyy illuusio että tämä yleinen mielipide on totta ja oikea.

Se on yhtä oikein kuin yleinen mielipide kovan markan politiikasta1980 luvun lopussa tai vuoden 2008 pörssiromahdus, joka yllätti kaikki "talousviisaat".

Vapaakaupan myötä länsimaista on siirtynyt Kiinaan ainakin 100 miljoonaa työpaikkaa ja lisää olisi siirtymässä. Ainoa toivo on se, että Trump pitää lupauksensa ja palauttaa työpaikkoja Amerikkaan, mikä johtaa väistämättä siihen että Eurooppakin seuraa perässä, koska ei ole mahdollista, että Eurooppaan tulisi tullitta tavaroita, jotka voisi viedä tullitta edelleen Amerikkaan.

Olen selostanut laajemmin asian taustoja helmikuisessa blogissani MERKANTILISMI PALAA. Trump näyttää tuleen samoille linjoille.

Viva Trump!!!!!!!!!!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Poliitikot suhtautuvat globalisaatioon kuin luonnonvoimaan, johon on vain sopeuduttava. Vapaakauppa on yleensä hyvä ratkaisu, mutta ei automaattisesti, jos se vie työpaikat hallitsemattomasti vauraammasta maasta. Kiinan kohdalla näin on tapahtunut. Kiina on vielä avittanut asiaa keinotekoisen alhaisella valuuttakurssillaan. Lisäksi Kiinaan siirytvät yrityket saavat erikoisen ympäristökilpailuedun, työsuhdekilpailuedun ja työturvallisuusedun, koska Kiinassa nuo asiat ovat mitä ovat. Kiinalaiset kilpailevat doupattuina ja siellä olevat yritykset saavat doping-edun. Yrityksiä ei kiinnosta Suomen työllisyys. Niitä kiinnostaa kilapilukyky ja Kiinan valtavat markkinat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vapaakauppa on ollut tärkein tekijä, joka on vaurastuttanut maailman köyhempiä maita ja alueita. Kiinasta on tullut keskiluokkaisen populaation teollisuusmaa ja Intia on hyvää vauhtia tulossa perässä. Afrikalle on pitkään povattu samanlaista ruusuista kehityksen aikaa joskus 10 - 20 vuoden sisällä.

Teknologisen kehityksen, yhteydenpidon ja tiedonkulun taso on globaalisti nykyään sellainen, ettei maailma enää pyöri kolonialistismerkantilistisesti eikä kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välinen kuilu enää voi kasvaa, kuten se vielä 80-luvun alussa teki. Homma ei vain "pelaa" siten. Eikä yksi Trump pysty vuosisatojen kehityskulun tuloksena syntynyttä megatrendiä pysäyttämään, onneksi.

Elintasoerojen tasoittuessa on työpaikkoja alkanut siirtyä takaisin niin Eurooppaan kuin Amerikkaankin eivätkä ihmistyövoimakustannukset tulevaisuuden tavaratuotannossa enää näyttelekään samalla tavalla ratkaisevaa osaa kuin yleensä on totuttu ajattelemaan. Palvelut puolestaan pitää tyypillisesti tuottaa joka tapauksessa enimmäkseen paikallisesti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jossakin Bangladeshin T-paitatehtaassa työntekijä saa pari euroa palkkaa päivässä ja työolot surkeat, yhdessäkin tehdaspalossa kuoli yli tuhat työntekijää. Siinä sitä rikkautta kehitysmaalle.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Juttelin kerran erään kenkävalmistajan yhden pomon kanssa ja onnistuin "närkästyttämään" hänet pahanpäiväisesti.

Lukaisin jenkkiläisestä talouslehdestä, että yhtiön ylin johtaja sai yksin enenmmän kompensaatiota kuin kaikki tuotantotyöntekijät jossakin aasian maassa yhteensä.

Tästä olisi helppo vetää johtopäätöksiä. Tiputtamalla johtajien ylikompensaation puoleen voitaisiin nostaa tuotantotyöntekijöiden palkkoja reilusti yrityksen tuloksen kärsimättä siitä mitenkään.

Jos koko johto osallistuisi talkoisiin voitasiin palkat helposti moninkertaistaa.

Katsoin tosi paljon vaalikeskusteluja, esivaaliväittelyitä yms. Wall Streetin sätkynukke Clinton paheksui NOLLA kertaa johtajien ylikompensaatioita (eli ei halunnut purra kättä joka ruokki häntä).

Trumpilla (joka on palkannut satoja johtajia uransa aikana) oli varaa arvostella PALKKAJOHTAJIEN ahneutta ja piti sitä eräänä syynä tähän globalisaatiokehitykseen. Luonnollisesti hän on täysin oikeassa tässä.

Lisäksi hän sanoi, että Trumpyhtiöissä ei johdolle makseta ylikompensaatioita eikä pitänyt sitä tarpeellisena missään yhtiössä.

Tällekkin kehitykselle tulee väistämättä loppu. Palkkajohtajien kompensaatiot ovat moninkertaistuneet viime vuosien aikana kun suorittava porras (myös USA:ssa) saa totutella nollakorotuksiin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Trump on Yhdysvaltain presidentti vasta kahden kuukauden kuluttua, ja se on hänenkaltaiselleen persoonalle aivan peijakkaan pitkä aika. Vaalista on kulunut pari viikkoa, ja muutamia keskeisiä kampanjateemoja on jo ehditty siirtää syrjään.

Timo Soinin väitetään sanoneen, että "äänet pitää osata ottaa", ja siitä Trump on erinomainen esimerkki. Vaalipuheet on laadittava yläkanttiin ja ne on esitettävä provosoivasti - siinä se. Bloggaaja käytti verbiä "töräyttää", ja nimenomaan töräyttelyllä Trump marssi Valkoiseen Taloon.

Kiinaa on paha ryhtyä liikejuridisin keinoin kyykyttämään.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Totta on, että taloustieteilijät ovat perinteisesti aina olleet vapaakaupan puolella.

Mutta mutta... ehkä asia ei enää ole aivan niin selvä. Nimittäin kun globaalit yritykset ovat jo suurempia kuin kansallisvaltiot ja kauppasopimukset uhkaavat demokraattista kansallista päätöksentekoa, monet jo hiukan horjuvat vakaumuksessaan.

Tässä esimerkiksi yksi artikkeli Project Syndicatessa asiaan liittyen
https://www.project-syndicate.org/commentary/find-...

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Trumpin keskittymisen työllisyyden parantamiseen ja työpaikkojen ulkomaille valumisen estoon voi ilman suurempia arvaajan lahjojakin ennustaa parantavan työllisyyttä USA: ssa. Trump näyttää sisäistäneen edullisen energian merkityksen maan talouden kehityksen kannalta ja USA: n tapauksessa nopeat työllisyyden parantamismahdollisuudet energiatuotannon piirissä.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Vapaakauppa ei ole vaurastuttanut maailman köyhimpiä vaan päinvastoin köyhdyttänyt niitä. Vapaakauppa on vaurastuttanut kehittyneitä maita. Adam Smithin suhteellisen edun teorian aikana oli vain likimain samalla kehitystasolla olevia maita, joihin se päti. Nyt valtavien kehitystasoerojen aikana Smithin teorioilla voi heittää veslintua.
Kiinassa on vielä satoja miljoonia köyhiä. Intia ja Afrikka eivät ikinä, ainakaan sataan vuoteen, pääse nauttimaan ruusuisesta kehityksestä. Käsipelituotanto ei pysty kilpailemaan suursarjatuotannon kanssa, joten vapaakaupan vallitessa kehitysmaat eivät pysty kehittymään. Turismi, rakentaminen, keskinäiset palvelut ja kuljetusmuurin suojassa oleva elintarvike- ja vastaava tuotanto eivät pysty työllistämään räjähdyksenomaisesti kasvavaa väestöä.
Kehitysmaiden nuorisotyöttömyys on yli 50 % ja eteläisenkin Euroopan nuorisotyöttömyys lähenee 50 prosenttia ja pahenee jatkuvasti, mikä takaa sen, että Välimereen hukkuu yhä enemmän nuoria miehiä.
Ainoa keino edes hillitä kehitysmaiden kurjistumista on pystyttää tullimuuri kehittyneiden maiden ja Kiinan tuotteille, jolloin tullimuurin takana voi aloitella teollisuustuotantoa ja käyttää tullitulot yhteiskunnan kehittämiseen.
Näillä näkymin ainoa asia mikä voisi päättää kehitysmaiden kurjistumisen olisi kaiken tuhoava sota, joka ainakin puolittaisi väestön ja jonka jälleenrakennus työllistäisi väestön.
Ei kiva!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Omaa teoriaasi tuossa kirjoittelit. Mutta Adam Smithin aikana ei mitään vapaakauppaa nykyisessä mielessä vielä harjoitettukaan eikä silloin missään päin maailmaa elänyt niin paljoa ihmisiä, että olisi kehittynyt varsinaisia massanälänhätiä. Työvoiman edullisuus on ilman muuta komparatiivinen etu siinä missä raaka-ainevarannotkin. Mikä sen teorian olisi kumonnut?

Lisäksi on todettava, että kehitysmaiden kurjistuminen on loppunut tilastollisesti katsoen jo 80-luvulla. Tietenkin sekä Kiinassa että Intiassa on edelleen miljoonittain köyhiä, koska kaikki eivät voi vaurastua yhtä aikaa (kuten Deng Xiao Ping asian ilmaisi), mutta molemmat maailman väkirikkaimmat kehitysmaat ovat edenneet silmittömän nopeasti taloutensa ja teollisuutensa kehittämisessä.

Vielä pari vuosikymmentä sitten ei olisi voinut ajatella, että kiinalaiset menevät hyödyntämään Suomen Lapin raaka-ainevarantoja ja paikallista know howta rakentaakseen sinne sellutehtaan (varsinkin kun suomalainen toimija samaisen juuri paria vuotta aiemmin on alas ajanut) eikä olisi myöskään voinut kuvitella, että Nokialla on intialainen pääjohtaja. Viking Linekin tilaa uuden risteilijänsä Kiinasta. Kiinalaiset itse sivumennen sanoen ovat sitten niitä, jotka Afrikan mahdollisuudet ovat muita aiemmin oivaltaneet ja sinne on kohdistunut valtava määrä kiinalaista sijoitustoimintaa sekä teollisisa projekteja. Ja tämä on vasta alkua.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Suhteellisen edun periaate oli likimain se, että kun kauppaa käyvillä osapuolilla oli tuotteita, joissa he olivat toisiaan parempia niin näitä vaihtamalla saavutettiin suurempi etu kuin mitä olisi saavutettu ilman vaihtoa. Nyt Kiinan kanssa on epätasapaino, kun vain toisella on suhteellinen etu.
Intiassa ja muissa kehitysmaissa, en tiedä ehkä Kiinassakin, väestö lisääntyy nopeammin kuin uutta tuotantoa syntyy. Jos kehitys olisi kokonaisuudessaan positiivista, niin sen seurauksena nuorisotyöttömyys vähenisi eikä lisääntyisi, kuten nyt tapahtuu.
Kaikista kauheinta on tuo Kiinan ihannointi. Kiina ostaa muualta maata, raaka-aineita, kaivoksia, jakeluteitä ja teknologiaa. En ole huomannut, että Kiina olisi perustanut muualle tehtaan tuottaakseen siellä omaan teknologiaansa perustuvia tuotteita.
Tämän päivän kauhein uutinen oli risteilijän tilaaminen Kiinasta, kiinalaisten ostaman Deltamarinin ja suomalaisten alihankkijoiden tietämykseen perustuen. Kun kymmenen vuoden päästä kiinalaiset vievät kaikki risteilijätilaukset, niin muistelemme haikein mielin tätä emämunausta.
Asiaan liittyen olen kauhistellen katsellen, kun Tekes oikein etsii korkean teknologian yrityksiä kiinalaisille myytäväksi. Näille löydetyille käy kuten muillekin eli sanotaan ainakin tuotekehityksen jäävän Suomeen. Missä se on muutaman vuoden päästä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Nyt Kiinan kanssa on epätasapaino, kun vain toisella on suhteellinen etu."

Anteeksi, että joudun ilmaisemaan suoraan, ettet ole ymmärtänyt suhteellisen edun käsitettä. Sillä ei nimittäin ole mitään tekemistä absoluuttisen edun kanssa. Suhteellinen etu tarkoittaa vain sitä, että toisen osapuolen kannattaa omien lähtökohtiensa vuoksi panostaa ENEMMÄN tietylle sektorille kun taas juuri se sektori saattaa olla sellainen, jolle toisen osapuolen ei kannata panostaa, koska hänen lähtökohdistaan katsoen jokin muu resurssiallokointi on paljon mielekkäämpää siitä riippumatta, että hänen absoluuttinen etunsa myös kyseisellä sektorilla toimimiseksi olisi ylivertainen toiseen nähden.

Eihän esimerkiksi Suomessa minkään tuotannon edellytykset ole paremmat kuin Ruotsissa, mutta maiden välillä käydään silti kauppaa. Se johtuu juuri siitä, että Ruotsin kannattaa kohdentaa resurssinsa siihen, mikä on sille vielä kannattavampaa ja ostaa muut vaikkapa Suomesta.

Sellun tuotanto on Suomelle keskeisempi resurssiallokointikohde kuin Kiinalle, vaikka Kiinalla laajana maana olisikin enemmän metsää yhteen laskettuna kuin Suomella. Myös high tech on Suomelle suhteessa tärkeämpää kuin väkirikkaalle Kiinalle, josta riittää populaa liukuhihnalle ja lapion varteen.

Kiinassa on syntynyt uutta tuotantoa selkeästi enemmän kuin väkiluku on lisääntynyt. Yhden lapsen politiikka piti hyvin kurissa väkiluvun kehityksen samaan aikaan kun talouskasvu on ollut kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla vuosikymmenet.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ainoa toivo on se, että Trump pitää lupauksensa ja palauttaa työpaikkoja Amerikkaan, mikä johtaa väistämättä siihen että Eurooppakin seuraa perässä, koska ei ole mahdollista, että Eurooppaan tulisi tullitta tavaroita, jotka voisi viedä tullitta edelleen Amerikkaan."

Tämä ei ole mahdollista, sillä eivät ne kanavat lopu siihen että Eurooppa sulkee porttinsa Kiinan halpatuotteilta. Tavaraa tulee myös muuta kautta ja salakuljetus senkun lisääntyy. Tulee ns. pimeät markkinat, jotka on sitten kaiken hallinnan ja kontrollin ulkopuolella.

---------------
On selvä että Kiina ja muut taloustiikerit ovat saavuttaneet läntisen teknologian tason, ollen jopa edellä sitä. Niiden tuotteilla on omat vahvat sisämarkkinat, joten ne eivät romahda Trumpin tuontimuureihin. Vaikka markkinat ei romahda, niille tulee mahtava ylituotanto ja kun työmarkkinat siellä joustaa, toisin kuin meillä lännessä, tavarat ovat entistäkin edullisempia.

Kotenkin tämä edullisten kulutustavaroiden massa vyöryy lännen markkinoille. Koska täällä lännessä ei kulutustavaroiden tuotantoa juurikaan enää ole, syntyy tänne myös valtava tyhjiö, kun ihmiset yrittää saada tarvitsemiaan kulutustavaroita, eivätkä edes halua ostaa lännessä tuotettuja kömpelöitä jäljitelmiä.

Trumpin populistinen retoriikka pelaa kyllä vaaleissa, mutta jos sitä yritetään soveltaa käytäntöön, tulee asiassa tapahtumaan ennakoimattomia käänteitä. Kukaan ei pysty edes kuvittelemaan mitä kaikkea tapahtuu, eikä ole ollenkaan varmaa että unohdettu kansa saa uutta työtä, se vain menettää halvat kulutustavaransa. Vähittäiskauppa uudistuu siten että wiralliset tavarakanavat kuihtuvat ja tlalle tulee laittoman salakuljetetun tavaran markkinat.

Pekka Heliste

Kiinan teolliset työpaikat olivat huipussaan 1005, sen jälkeen teolliset työpaikat ovat vähentyneet kuten meilläkin

Automaatio ja volyymien kasvu on tehostanut tuotantoa kaikkialla

Ja Kiinankin palkkataso on nousussa ja moni tuotanto on palannut kotimaihinsa

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Siellä Kiinassa on kuitenkin sitä tuotantoa ja tuotantokapasiteettia ja tuotanto on räätälöity nimenomaan länsimarkkinoita varten.

Länsimarkkinat ovatkin tänä päivänä täysin tämän itätuonnin varassa.

Jos Trump katkaisee näiden tavaroiden virran, edes osittain, tulee itään muodostumaan kulutustarvikevuori ja länteen puolestaan kulutustarviketyhjiö.

Koska idässä työmarkkinat joustavat, toisin kuin lännessä, seurauksena kulutustervikevuoresta tulee olemaan se että tavaraa sumpataan alihintaan ulos, samalla kun tuotantokustannukset edelleen laskevat.

Länsimaissa sen sijaan ei ole pohjaa luoda tyhjästä toimivaa kulutustavaratuotantoa, joten lännessä kulkutustavaroiden hinnat nousevat. Lisäksi, jos väkeä ryhsytään massiivisesti rekrytoimaan kulutustavaratuotantoon, työvoimasta tulee pian pulaa ja syntyy todellinen tarve uudelle siirtotyövoimalle. Siirto- ja pakolaistyövoimalle syntyy lännessä kysyntää, markkinat ovat joko viralliset, tai epäviralliset harmaan tai pimeän työvoiman markkinat.

Vaikka lännessä nousisikin nopeasti uutta kulutustavaratuotantoa, silti tuskin pystyttäisiinpatoamaan idän tuotteiden vuorta valumasta lännen markkinoille pimeitä reittejä pitkin.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Kyse ei ole tuonnin katkaisemista vaan olemassa olevien tullien korottamisesta. Tämä puolestaan nostaisi tuontitavaroitten hintoja. Lienee aika sama, jos kännykkä maksaa muutaman kympin enemmän.

Suuri osa Kiinassa valmistetuista tavaroista on lännessä suunniteltuja, joten tuotannon siirto ei ole ylipääsemätön ongelma. Suurin osa itätuonnista tullataan nykyisinkin ja salakuljetuksen ehkäisemiseksi voidaan määrätä tavarat ennen maahantuontia tullattaviksi ja varustettaviksi rfd tarroilla, jolloin kännykälläkin voi tarkastaa onko tavara laillista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kyse ei ole tuonnin katkaisemista vaan olemassa olevien tullien korottamisesta. Tämä puolestaan nostaisi tuontitavaroitten hintoja. Lienee aika sama, jos kännykkä maksaa muutaman kympin enemmän."

Se ei ole pysyvää eikä tervettä politiikkaa että tulleilla pönkätään kotimaista tuotentoa. Toisaalta on melko varmaa että tulleihin vastataan vastatulleilla, eli se tarkoittaa viennin vaikeutimista niille tuotteille joita sinne yritetään viedä.

On aivan selvä että jos toinen nostaa tulleja suojatakseen omaa tuotantoaan, toinen tekee sen saman. Seurauksena on taas se että maailmassa yritetään tehdä kaikkialla vähän kaikkea, mikä ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää.

"Suuri osa Kiinassa valmistetuista tavaroista on lännessä suunniteltuja, joten tuotannon siirto ei ole ylipääsemätön ongelma."

Todennäköistä on että suuri osa käytännön tiedosta on kuitenkin siellä missä valmistuskin on. Esimerkiksi lännessä ei ole paljonkaan vaateteollisuutta, vaan lähes kaikki meidän käyttämämme vaatteet valmistetaan kauko-idässä, todennäköistä on että siellä on myös tuotantoon liittyvää tietotaitoa, josta täällä ei ole aavistustakaan.

"Suurin osa itätuonnista tullataan nykyisinkin ja salakuljetuksen ehkäisemiseksi voidaan määrätä tavarat ennen maahantuontia tullattaviksi ja varustettaviksi rfd tarroilla, jolloin kännykälläkin voi tarkastaa onko tavara laillista.

Toki tekniikka antaa mahdollisuuksia paitsi tullimiehille, niin myös salakuljettajille. Mitä enemmän salakuljetus tuottaa, sitä kekseliäämpiä ratkaisuja kehitetään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Riippuu ihan, mistä näkökulmasta asiaa katsoo. Jos työpaikkoja siirtyy valtiosta A valtioon B, niin se on valtion A näkökulmasta huono asia ja valtion B näkökulmasta hyvä asia. Valtion sisällä on samantyyppinen juttu tullimuurien suhteen. Osa hyötyy niistä, osa kärsii niistä. Kärsijöiden osuus on suurempi, koska hyötyjiä ovat vain ne, jotka myyvät tuotteita kotimarkkinoilla.

Vertailutuotteiksi voidaan ottaa vaikkapa riisikakku ja ruisleipä. Tullimuureilla saadaan toki riisikakun hinta nousemaan, jolloin ruisleivän kysyntä kasvaa. Valitettavasti ruisleivän hinta tuskin kuitenkaan laskee, joten suurimmalle osalle suomalaisista kyseessä ei ole hyöty vaan haitta eli valinnanvaran kaventuminen. Erityisen suuri tämä haitta on niille, joille valinta ruisleivän ja riisikakun välillä ei olekaan vapaa. Jos vaikka satut olemaan esimerkiksi keliaakikko, niin et voi vaihtaa ruisleipään, vaan sinun on ostettava jatkossakin riisikakkuja, ja maksettava niistä entistä enemmän.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Suhteellinen etu ja absoluuttinen etu ovat vaihdannan edullisuutta kuvaavia käsitteitä, joilla osoitettiin, että valtioiden välisellä kaupankäynnillä kumpikin osapuoli saa enemmän hyötyä kuin ilman kaupankäyntiä. Tämä tilanteessa, jossa osapuolet olivat kutakuinkin samalla tasolla.

Smithin teos Kansojen Varallisuus pyrki osoittamaan, että valtioiden kannatti käydä kauppaa ja molemmat hyötyivät, vaikka toisella oli suhteellinen etu eli toisen osapuolen resurssit olivat kaikessa paremmat.
Tuolloisissa esimerkeissä kyse oli lähinnä maataloustuotteiden ja muiden raaka-aineiden tuotannon jakamisesta valtioiden kesken.

Tämän päivän vaihdannan peruste tuotekohtainen know-how, tuotantotekniikka, brändäys ja jakelutien hallinta yritystasolla, Kiinassa myös valtiotasolla. Länsimaisen yrityksen on vaikea pärjätä alhaisia tuotantokustannuksia vastaan, jotka perustuvat satamiljoonaiseen työvoimareserviin, keinotekoisen alhaiseen valuuttakurssiin ja markkinoille pääsyllä kiristettyyn teknologiasiirtoon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinan kohdalla lukuisat länsimaiset yritykset ovat hyötyneet siirtämällä tuotantoa sinne ja yhä eneneväsä määrin myös hyödyntääkseen Kiinan omia kasvavia markkinoita.

Tarkastelet maailmaa todellakin merkantilistisesti etkä hahmota globalisaatiota kaikissa sen ulottuvuuksissaan poimien vain ne negatiiviset seikat, jotka aiheutuvat, jos emme itse muuta omaa toimintatapaamme.

Pekka Heliste

Hyvä esimerkki oli Salcombin tehtaan siirto Kiinaan Nokian vaatimuksesta

Kustannukset nousivat n 5 %

Tämä johtuu siitä, että vaikka työvoima on halpaa niin sen tuottavuus on heikko.
Logistiikka ei pelaa kuin lännessä ja nykyaikainen hajautettu tuotanto takkuaa ja odotusajat syövät kustannusetua

Byrokratia on valtava ja vaatii toimiakseen voitelua ja paljon

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Alustuksen ja keskustelun perusteella voisi kuvitella, että Trump aikoo tehdä jotakin jollekin sopimukselle, jossa Kiina on mukana. Näinhän ei ole. TPP:stä ja NAFTA:sta hän on puhunut. Kiinan suhteen USA:n hallituksen mahdollisuudet taitavat rajoittua velkojen takaisin maksamiseen.

Miten USA:n presidentti aikoo rakennuttaa valtavasti uutta infrastruktuuria veroja leikkaamalla, jää tietysti nähtäväksi. Mielelläni tietysti soisin amerikkalaisille(kin) paljon teollisuuden työpaikkoja, mutta hiili-, teräs- ja autoteollisuuden tekohengitys ei taida onnistua. Ei varsinkaan, jos täytyy tyytyä kotimaiseen kysyntään tullimuurien takana.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Miten USA:n presidentti aikoo rakennuttaa valtavasti uutta infrastruktuuria veroja leikkaamalla, jää tietysti nähtäväksi."

Sen ei pitäisi teknisesti olla mahdollista, mutta mielikuvituksen tasolla kaikki tietenkin on mahdollista.

Monet tuntuvat uskovan Trumppiin kuten johonkin profeettaan, jolla on jumalallinen ilmoitus ja jumalallinen valta. Jotkut täällä Suomssakin näyttävät uskovan niin, jotkut blogistitkin.

Mistä tulee tämä uskonvarmuus?

Voiko psykopaatti elekielellä manipuloimalla ja p**kaa puhumalla tosiaan nykypäivänä saada aikaan tällaisen uskonnollisen hurmion. Varmaan kohta sairaatkin paranee.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Kuten tuossa osittain jo on hyvin tuotu esiin, ei kyseessä ole yksi asia tai muuttuja, vaan niitä on monia mitkä saattavat vaikuttaa eri suuntaankin.

Yksi oleellinen mitä tässä ketjussa on unohtunut on ENERGIA, ja sen suuri merkitys. Nyt kun Yhdysvalloissa öljy ja kaasu on niin edullista tämän uuden tekniikan myötä niin tämä jo on aiheuttanut ja aiheuttaa investointeja sinne, jotka osittain kumoavat panostuksia esim. Kiinaan. Toki tämän tekniikan ympäristövaikutuksista ym. voidaan vastaavasti olla montaa mieltä, mutta sen avulla sinne on työpaikkoja luvassa. Samaan asiaan vaikuttaa myös automaation kehitys, joka mahdollistaa työpaikkojen paluuta, mutta ikävä asia tässä on, että monesti palkat eivät ole suhteellisesti samaa tasoa kuin ennen ulkoistamista, eli tietynlainen sisäinen devalvaatio tämän suhteen tapahtuu ja on tapahtumassa.

Lisäksi yritysten kyvystä sopeuttaa toimintaa kertoo se, että eräät suuret yritykset ovat jo laatineet suunnitelmia Trumpin mahdollisten toimien varalle. Tälläisestä ennakoimisesta meilläkin moni taho voisi ottaa oppia.

Pekka Heliste

Kiinassakin teolliset työpaikat vähenevät kovaa vauhtia. Uudet teknologiat syövät työpaikkoja vauhdilla

Eivät ne työpaikat katoa muihin maihin vaan työpaikkojen taivaaseen

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Totta toki, että niitä ei enää tarvita niin paljoa saman tuottamiseen kuin ennen, mutta tämä kehitys on paljon pidemmän ajan tulosta kuin Trump tai edes globalisaatio.

Mutta vaikka niitä on tarjolla vähemmän, eivät ne kaikki vielä katoa pitkään aikaan, vaikka automaation aste nouseekin.

Ja automaation asteen kasvaessa energian ja muutaman muun asian merkitys nousee entistä merkittävämmäksi. Tuo on yksi syy miksi sitä tuotantoa jotkin yritykset nyt tuovat ja ovat tuoneet takaisin Yhdysvaltoihin.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Tullisuojan pystyttämisen ei vaikuta samalla tavoin kaikkiin maihin. Vaikutusten kannalta maat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: Kehittyneet maata, Kiina ja kehitysmaat.
Kehittyneissä maissa tuontitullit vaikeuttavat vientiä Kiinaan ja kehitysmaihin, mikä pakottaa ne siirtämään tuotantoa kehitysmaihin ja jossain määrin Kiinaankin. Tuontitullit nostavat hintatasoa vähäisessä määrin. Hihasta vetäen 10 % tullien nosto voi nostaa hintatasoa korkeintaan 1-2 % , mikä on pieni hinta työllisyyden parantumisesta. Tuotannon lisääntyminen lisää rahan kysyntää ja auttaa pääsemään pois rahan ylitarjontatilanteesta ja nollakoroista, mikä on hyvä asia.
Kiinan kannalta tuotannon palautus hidastaa kasvua. Mikä on hyvä asia siinä mielessä, että Kiinan täytyy kompensoida työpaikkojen vähentymistä kotimaisen kysynnän lisäämisellä. Tämä voisi tapahtua panostamalla laiminlyötyihin ympäristöinvestointeihin. Kiinalla on lähes rajaton valuuttavaranto. Muun maailman kannalta olisi erinomaisen suotavaa, että tätä valuuttavarantoa ei käytettäisi nykymittakaavassa muun maailman maiden ja raaka-aineiden ostamiseen ja sotilaallisen pullisteluun.
Suurimmat hyötyjät olisivat kehitysmaat. Kehittyneisiin maihin kohdistuvalle viennille asetettavalla tuontitullilla ei ole käytännön vaikutusta vientiin, koska kehittyneet maat sallivat vain sellaisten tuonnin, joita ei kehittyneissä maissa kasva tai ei valmisteta. Tuonnille asetettavat tuontitullit mahdollistavat oman tuotannon aloittamisen ja pakottavat kehittyneitä siirtämään tuotantoa kehitysmaihin, mikä on hyvä asia ja kehitysmaiden ainoa mahdollisuus elintason nostamiseen. Kehitysmaiden perimät tuontitullit ovat tarpeen yhteiskunnan kehittämisen rahoittamiseen. Tosin nykymenolla taitaisi olla hyvin harva kehitysmaa, jossa tullitulot hyödyttäisivät diktaattorin sijasta yhteiskuntaa.
Tullien periminen nykytekniikalla on simppeliä ja se on helppo tehdä aukottomaksi jos vain tahtoa riittää.
Kukaan ei ole esittänyt missään muuta realistista vaihtoehtoa maailman talouden ongelmien ratkaisemiseksi. Kriittisissäkään kommenteissa ei ole esitetty minkäänlaista vaihtoehtoa sille, että työttömyys jatkaa kasvuaan, köyhät köyhtyvät ja Välimeressä ui yhä enemmän väkeä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kriittisissäkään kommenteissa ei ole esitetty minkäänlaista vaihtoehtoa sille, että työttömyys jatkaa kasvuaan, köyhät köyhtyvät ja Välimeressä ui yhä enemmän väkeä."

Tärkeintä ei ole se kuka työt tekee, vaan se että työtä ylipäätänsä tehdään.
Työnteko takaa sen että ihmisille on tarjolla sitä mitä ihmiset tarvitsevat, siis ruokaa, asuntoja, vaatteita, kulkuvälineitä, viihdykettä jne.

Jos koneet tekevät työt, ihmisille jää vain velvoite nauttia työn tuloksista. Pitää keksiä joku keino jakaa automaation tuottama hyvä kaikelle kansalle muutenkin kuin pelkän työpanoksen perusteella.

---------------------

Toisaalta, kaikenlaista sellaista palvelua on lupa kehittää mitä ihmiset voivat toisilleen tehdä ja mihin robotit eivät kykene. On siis odotettavissa että ihmiset tulebvaisuudessa tarjoavat toinen toisilleen kaikenlaisia sellaisia hyvinvointipalveluita joista toistaiseksi ei ole ollut tietoa tai ymmärrystä.

Esimerkkeinä tämän päivän hyvinvointipalveluista voidaan mainita musiikki- peli- elokuva- ja muu viihdeteollisuus. Tulevaisuudessa kehitellään varmasti uusia viihtymisen muotoja ja niiden tuottajat voivat sillä tavalla työllistyä ja hankkia toimeentuloa.

Pekka Heliste

Seksin myyntikin on loppumassa, robotti korvaa huoran ja konedildo miesseuralaisen

Kone ei valita eikä väsy, seisoo aina ja ohjelmallisetsi voi valita harrastetaanko SM anaalia vain mitä

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #28

"robotti korvaa huoran ja konedildo miesseuralaisen"

Tarjonta vain lisääntyy ja kuluttajan valinnanmahdollisuudet.
Moni tosin ehkä kaipaa vielä primitiivistä ja eksoottista seksikokemusta, johon liittyy rakastumisen tunne, kaikkine siihen liittyvine riskitekijöineen.

Sellainenkin seksikokemus jossa on vielä lisänä ja höysteenä mukana ihmissuhde, joka tietankin on aina iso riski, voi vielä tulla uudestaan muotiin.

Ehkä tulee sellaisia yrityksiä jotka tarjoavat aidontuntuisia seksikokemuksia, mihin liittyy stimuloitu romanttinen rakastumisen tunne ja siihen liittyvät riskit. Tietenkin tämä on kuitenkin sillä tavalla turvallinen kokemus että sen voi missä tahansa vaiheessa keskeyttää ja palata turvalliseen arkitodellisuuteen. :)

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #30

Nykyajan ihminen on niin yksilökeskinen ettivät he nää löydä parisuhteeseen kelpaa vaa ihmisistä

Niinpä yksineläjien määrä kasvaa ja yhden hnegen taloudet ovat jo enemmistö

Samasta syystä lapsettomuuskin lisääntyy vauhdilla

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Yhdysvallat luopuu TPP:stä ja luovuttaa Tyynen meren hallinnan Kiinalle.

http://www.nytimes.com/2016/11/21/opinion/a-retrea...

Minulla ei ole kantaa siihen, onko tämä kosmisessa katsannossa hyvä vai paha. Mielelläni olisin tosin nähnyt vapaan ammattiyhdistysliikkeen Kaakkois-Aasian maissakin.

Toimituksen poiminnat