*

TapioYli-Kovero Kestävyysvaje on verovaje

Heikki Kinnusen 20 vuoden verovelkavankeus ei perustu lakiin

Lehtiotsikoiden mukaan Heikki Kinnusen verovelkavankeus päättyy neljän vuoden päästä eli hän on vuoden 2000 tienoilla saanut tuomion verovelkoihin liittyvästä rikkeestä ja tuomittu velallisen epärehellisyydestä ja määrätty vahingonkorvauksiin verottajan hallinnoimalle konkurssipesälle.

 

Lain mukaan verovelat vanhenevat viiden vuoden kuluttua verotusvuotta seuraavan vuoden alusta lukien ja verovelan vanhentumista ei voi katkaista. Miksi Heikki Kinnusella on 20 vuoden verovelkavankeus, kun verovelat vanhentuvat 5 vuodessa, mitä ei voi katkaista?

 

Oikeuslaitos on määrätietoisesti ja tahallisesti 90-luvun alusta lähtien tulkinnut verotukseen ja konkursseihin liittyviä lakeja velallisten vahingoksi lakia rikkoen.

Käytännöksi on tullut, että verottajana ja konkurssipesien vaatimukset hyväksytään perustelematta sellaisinaan sopivan valohoidon jälkeen.

 

Kinnusen tapauksessa poimitaan muiden kuin julkisten saatavien vanhentumista koskevasta laista sopiva lainkohta, vaikka laissa sanotaan, että vanhentumislaki on toissijainen ja jos vanhentumisesta säädetään muussa laissa niin tätä noudatetaan.

 

"Hallituksen esityksessä velan vanhentumisesta (HE 187/2002) sanotaan;

Momentin 1 kohdan mukaan soveltamisalan ulkopuolelle jäävät verot, julkiset maksut tai muut rahasaamiset, jotka saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä. Säännös viittaa veroulosottolakiin, jonka mukaan kyseisessä laissa tarkoitetut saamiset vanhentuvat lopullisesti viiden vuoden kuluessa laskettuna veron määräämistä tai maksuunpanoa seuraavan kalenterivuoden alusta. Veroulosottolain mukaista vanhentumisaikaa ei voida lainkaan katkaista. Vanhentumisajan umpeen kuluminen ei kuitenkaan estä perimästä velkaa panttivakuudesta taikka ulosmitatuista tai konkurssipesään kuuluvista varoista."

Tällä tavallisten saamisten vanhentumista koskevalla lainkohdalla kumotaan: ei voida lainkaan katkaista. Tämäkin kumoaminen perustuu tahalliseen aikamuotovirheeseen: "taikka ulosmitatuista tai konkurssipesään kuuluvista varoista." Oikeuslaitos tulkitsee imperfektin futuuriksi niin, että ulosmitattu tarkoittaakin tulevaisuudessa ulosmitattavaa.

 

"Ehdotetun 2 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaan muussa laissa olevaa säännöstä «velan» vanhentumisajasta noudatetaan vanhentumislaissa säädetyn vanhentumisajan sijasta. Eri lakeihin perustuvia vanhentumisaikoja ei siten sovelleta samanaikaisesti, vaan sovellettavaksi tulee ainoastaan erityissäännöksen mukainen määräaika. Tämä vastaa ehdotetussa vanhentumislaissa muutoinkin omaksuttua ratkaisua, jonka mukaan velkaa koskee samanaikaisesti vain yksi keskeytettävissä oleva vanhentumisaika."

 

Eri lakeihin perustuvia vanhentumisaikoja ei sovelleta samanaikaisesti ja velkaa koskee samanaikaisesti vain yksi vanhentumisaika. Se, että ulosoton myötä verovelan vanhenemisaika muuttuu 20 vuodeksi, on yksikäsitteisesti hallituksen esityksen ja eduskunnan vahvistaman lain vastaista.

 

Missään lainsäädännön valmistelussa ei edes mainita sitä mahdollisuutta, että verovelan vanhentumisaika voisi ulosoton takia muuttua 20 vuodeksi. Jos tämä olisi edes pälkähtänyt mieleen, olisi siitä varmasti ollut maininta valmisteluasiakirjoissa ja asiasta olisi varmasti keskusteltu. Kyse on niin oleellisesti lainsäätäjän tahdon vesittävästä tulkinnasta, että ei voida mitenkään olettaa sellaista tarkoitetun. Kaikessa valmistelussa verovelan vanhentumisaikana on viisi vuotta, mitä ei voi lainkaan katkaista.

 

Oikeusvaltioon kuulumatonta mielivaltaa

 

Aikamuodosta ja pykälistä saivarteleminen kätkee taakseen suuren mielivaltaisuuden: Jos veronmaksun laiminlyönti käsitellään normaalissa verotusmenettelyssä on verovelan vanhentumisaika 5 vuotta. Jos verottaja tai konkurssipesänhoitaja päättää nostaa kanteen velallisen epärehellisyydestä, muuttuu verovelan vanhentumisaika 20 vuodeksi.

 

Tämä siitä huolimatta, että kyseessä olisi mitätönkin rike, josta tuomittaisi yhteiskuntapalvelua. Velallinen on verottajan ja pesänhoitajan armeliaisuuden varassa. Ei voi olla mitenkään oikein, että 12 vuoden elinkautista rangaistusta ankarampi 20 vuoden velkavankeus voi olla riippuvainen pelkästään mielialasta.

 

Hiljan katsottiin, ettei samasta rikoksesta voi antaa kahta rangaistusta eli ei voitu rangaista veronkierrosta, koska veroille oli määrätty veronkorotus.

 

Kun Kinnusen veroille on määrätty veronkorotus on se jo rangaistus. Kun verovelkojen perintä johtaa 20 vuoden ulosottoon on sekin rangaistus eli Kinnusta rangaistaan kahdesti samasta asiasta.

 

Mielestäni Kinnusen ulosotto pitäisi lopettaa ja palauttaa hänelle verottajalle 5 vuoden vanhentumisajan jälkeen perityt varat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Muodollisesti Kinnusen velka ei ole enää verovelkaa vaan korvauksia rikosvahingoista, jolloin niiden vanhenemisaika on 20 vuotta. Verovelan muodostuminen ei ole itsessään rikos, mutta maksujen tahallinen välttely esimerkiksi omaisuutta kätkemällä on.

Tässä on muille hyvänä opetuksena se, miten jyrkästi velallinen huonontaa laillista asemaansa ja luottokelpoisuutensa palautumismahdollisuuksia, mikäli ei pyri mahdollisimman hyvään yhteistyöhön velan maksamiseksi tai sovittelemiseksi.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Todennäköisesti Kinnunen on tuomittu vahingonkorvaukseen konkurssipesälle eikä verottajalle. Verottajalla on vain verovelkasaaminen Kinnuselta, ei vahingonkrvaussaaminen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Virhe on lehtiotsikoissa, ei oikeuslaitoksessa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Verovelasta ei voi olla kysymys, vaan muista perittävistä ja riippuu myös onko kysymyksessä ollut yritys vai yksityishenkilö.
Voi olla myös kysymys siitä, että perintäfirma on lähettänyt hyväksyttäaväksi jokun perintäohjelman, jonka velallinen on epätietoisuudessaan hyväksynyt. Näin velkavankeus jatkuu äärettömyyksiin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Tapaus VesiSeppo, Ilmajoki kertoo Suomen verotuksesta ja oikeuslaitoksesta kaiken.

Miten varakas miljardiyritys kaadetaan ja ryöstetään sitä vuosikymmeniä ja silti rahaa on vielä 100 miljoonaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/VS-yhti%C3%B6t

Ei ihme, että yrittäjäksi ei ole tunkua Suomessa. Valtio joka kulkee verotus edellä ei voi koskaan menestyä.

Toimituksen poiminnat