TapioYli-Kovero Kestävyysvaje on verovaje

MERKANTILISMI PALAA

MERKANTILISMI PALAA

 

Länsimaiset taloustieteilijät ajavat vapaakauppaa ymmärtämättä, että vapaakauppateorioiden perustaa, Adam Smithin aikaista maailmaa ei ole olemassa. Vapaakauppateorioiden suhteellisen edun toteutuminen edellyttää osallistujien olemista samalla kehitystasolla, vapaasti vaihtuvia valuuttakursseja ja vapaata kauppaa, jota ei rajoiteta protektionistisin määräyksin. Oikeasti vapaa kauppa on illuusio, jota ei koskaan ole ollut olemassa.

 

Eurooppa (myös USA) on vapaakaupan varjolla alistanut kehitysmaat. Kehitysmaihin saa viedä vapaasti teollisuustuotteita, mutta kehitysmaista ei saa tuoda kaikkia maatalous- ja teollisuustuotteita. Tähän mennessä Eurooppa on hyötynyt vapaakaupasta, mutta Kiinan nousun myötä tilanne on muuttunut päinvastaiseksi ja Eurooppa ja USA kärsivät vapaakaupasta.

 

Talouskriisi on kiinakriisi

 

Iso osa Euroopan kulutustavarateollisuuden työpaikoista on siirtynyt Kiinaan. Nyt on menossa tuotantotavaroiden ja muiden korkean tekniikan työpaikkojen siirtyminen.

 

Vuoden 2008 talousromahduksen suuri syy oli Kiinaan siirtyneen tuotannon vaikutusten äkkinäinen realisoituminen. Pankkikriisi oli sysäys heikentyneestä markkinatilanteesta johtuvaan tuotannon saneeraukseen.

 

Kiinaan menneet työpaikat eivät palaa. Nuorisotyöttömyys on tämän kiinakriisin yksi ilmentymä. Nuoret ovat työttömiä sen takia, että nykymenolla teollisten työpaikkojen määrä ei voi lisääntyä Euroopassa. Vanhemmat ikäluokat ovat paremmin työllistettyjä, koska niillä oli työpaikka jo ennen kriisiä.

 

EU:n kauppataseen alijäämä Kiinan kaupassa on vuodesta 2001 vuoteen 2011 kasvanut 50 miljardista 150 miljardiin euroon. Olettaen kiinalaisen työn hinnaksi 3.000 euroa vuodessa, niin vajausta vastaava työn siirtyminen Kiinaan vastaa 50 miljoonan ihmisen työpanosta. Voidaan sanoa, että EU:n työttömien työpaikat on ulkoistettu Kiinaan.

 

Etelä-Euroopan yli 50 prosentin nuorisotyöttömyyttä ei voi mitenkään poistaa nykypolitiikalla. Turismi ei voi työllistää kaikkia nuoria eikä se pysty tuomaan niin paljon vaurautta, että se mahdollistaisi rakentamisen vilkastumisen. Sama koskee kehitysmaita, joissa nuorisotyöttömyys on vieläkin suurempi ongelma

 

Kiina on uhka jo korkean teknologian tuotannolle

 

Kiina markkinoille päästäkseen länsimaisten yritysten on ollut pakko ottaa kiinalainen partneri tai muuten luovuttaa teknologiaansa kiinalaisille. Tämän kiristetyn teknologian avulla Kiina on aloittanut ryntäyksen korkean teknologian maailmanmarkkinoille.

 

Kiinalaiset aurinko- ja tuulivoimalavalmistajat ovat nujertaneet polkuhinnoillaan länsimaiset valmistajat. Rankaisutullit eivät ratkaise polkumyyntiongelmia, koska kestää vuosia ennen kuin ongelmat havaitaan ja siitä vielä vuosia ennen kuin tullit saadaan voimaan. Potilas kuolee ennen kuin hoito alkaa.

 

Viimeisin Kiinan strateginen askel on teknologiayritysten osto Euroopasta. Luvataan suunnittelun ja ehkä tuotannon avainkomponenttien valmistamisen säilymistä Euroopassa. Muutaman vuoden kuluttua Kiinasta aletaan myydä näitä korkean teknologina tuotteita. Surullisinta on että Suomessa valtiovalta, Tekes etunenässä edesauttaa tätä teollista itsemurhaa tuottamalla tänne kiinalaisia ostajia ja etsimällä heille parhaita innovaatioitamme.

 

Tuotannon siirtymisessä Kiinaan ei ole kyse pelkästä kulutustavaroiden tuotannosta sillä samalla on siirtynyt tuotantoa palveleva teollisuus, tuotantokoneiden valmistus ja suunnittelu, pakkausteollisuus, pakkausteollisuuden koneiden valmistus jne.

 

Vahingollisinta on innovaatiokyvyn siirtyminen. Jos ei ole valmistavaa teollisuutta, ei voi enää syntyä uusia tuoteinnovaatioita tai valmistusteknisiä innovaatioita. Menetystä ei voi korvata kulloinkin muodissa olevalla IT, biotekniikka, nanotekniikka tai cleantech vouhotuksella.

 

Merkantilismin paluu

 

Eurooppa voi suojautua kiinakriisiltä vain pystyttämällä korkean, 10 - 30 % tullimuurin kaikille ulkopuolelta tuleville tuotteille. Tullimuurin täytyy olla kategorinen ilman minkäänlaisia poikkeuksia. Tullimuurin sisälle voidaan ottaa muita samalla kehitystasolla olevia maita olevia maita, jotka pystyttävät samanalaisen tullimuurin. Tullimuuri voitaisiin pystyttää asteittain muutamassa vuodessa.

 

Ilman tullimuuria Kiinasta tulee maailman valtias, joka valtavalla valuuttavarannollaan ja jatkuvalla suurella kauppataseylijäämällään velkaannuttaa muun maailman ja ostaa maailman luonnonvarat ja paljon muustakin omaisuudesta.

Tullimuurille ei ole vaihtoehtoa, sillä Kiinan maaseudulla on edelleen satojen miljoonien ihmisten työvoimareservi, joka takaa halvan työvoiman vuosikymmeniksi.

 

Tulevaisuudessa ainoa mahdollisuus on, että kunkin kaupparyhmittymä tai maanosa valmistaa alueellaan pääosan kuluttamastaan teollisuustuotannosta. Tullimuuri nostaa kuluttajahintoja muutaman prosentin, mistä kuluttajille on vain vähän haittaa, koska tullimuuri ei nosta peruselintarvikkeiden hintoja. Ei ole suurta merkitystä maksaako matkapuhelin 200 tai 300 euroa.

 

Teknisesti tullimuuri on helppo pystyttää. Tuotteet voidaan tullata laivan ollessa merellä. Tuojan on maksettava tulli ennen maahantuloa. Tulosatamissa riittää pistokokein tehtävä tulliasiakirjojen oikeellisuustarkastus.

 

Tullaussysteemi pitää tehdä keskitetysti niin, kaikki EU maat käyttävät samaa systeemiä ja toimivat EU:n alaisuudessa. Tullitulot pitäisi kokonaisuudessaan tilittää EU:n budjettiin, koska maahantuonti keskittyy muutamiin kauttakulkusatamiin, jotka saisivat perusteetonta etua muiden kustannuksella.

 

Vuonna 2013 EU:n tuonti Kiinasta oli 280 miljardia euroa. Tullimuuri pienentäisi sekä vientiä että tuontia. Tullitulot Kiinan tuonnista voisivat olla 20 - 50 miljardia euroa ja koko tuonnista 50 - 100 miljardia vuodessa. Nämä tullitulot yhdessä vähentyvän työttömyyden ja lisääntyneiden verotulojen kanssa auttaisivat Eurooppaa nousemaan nykyisestä kurimuksesta.

 

Tullimuuri on myös kehitysmaiden etujen mukainen

 

Tullimuuri on ainoa keino lopettaa Eurooppaan kohdistuva kansainvaellus. Kun kehitysmaat pystyttävät korkean 10-30 prosentin totaalisen tullimuurin kehittyneistä maista ja Kiinasta tulevalle tuonnille saavat ne suuret tullitulot yhteiskuntansa kehittämiseen ja mikä tärkeintä mahdollisuuden kehittää omaa teollisuutta tullimuurin suojassa.

 

Vapaakaupan jatkuessa kehitysmailla ei ole mitään mahdollisuutta päästä kurjuudesta ja yli 50 prosentin työttömyydestä. Tällöin ainoa mahdollisuus on purkaa väestöpaine siirtolaisuudella, minne?. Kun Euroopalla oli vastaava terveydenhuollon kehittymisestä johtuva väestöräjähdys 1800- ja 1900-luvuilla, niin liikaväestö muutti Amerikkaan. Nyt ei ole uutta Amerikkaa!!!

 

Ainoaksi mahdollisuudeksi jää työllistäminen kotimaassa, mikä puolestaan ei voi onnistua ilman tuntuvaa tullisuojaa.

 

Tuontitullit olisivat takaisku Kiinalle. Kiinallekaan tuontitullit eivät olisi katastrofi. Kiina voisi suunnata sotilaalliseen pullisteluun ja muun maailmanraaka-aineiden ostamiseen suuntaamansa varat Kiinan sisäiseen kehittämiseen niin että osa vientiteollisuuden työpaikoista siirrettäisiin saastekatastrofien torjuntaan.

 

Taas kerran huutava ääni korvesta

 

Kirjoitukseni poikkeaa yleisestä mielipiteestä, jossa tämän päiväisen juhlan aiheena on syntynyt sopimus Tyynen meren vapaakauppasopimuksesta. Saattaa kestää kymmenenkin vuotta ennen kuin lusikka otetaan kauniiseen käteen ja tunnustetaan tosiasiat.

 

En ole aina väärässä. Kirjoitin vuonna 1996 omakustanteen "Keisarin Uudet Aatteet".

Siinä kirjoitin, että harjoitettu epärealistinen valuuttapolitiikka johtaa lähitulevaisuudessa suureen devalvaation ja yli 300.000 hengen työttömyyteen.

Tuolloin suurin pohdinnan kohde oli uhkaava työvoimapula.

 

Markka devalvoitiin vuonna 1991. Työttömien määrä ylitti 300.000 henkilöä ja onneton devalvaation jälkihoito aiheutti Suomen taloushistorian suurimman itseaiheutetun katastrofin.

 

Kirjoitin myös, että Venäjän markkinoihin pitäisi panostaa, koska Neuvostoliitto lopettaa 70-vuotisen sosialismikokeilunsa ja siirtyy markkinatalouteen. Paavo Väyrynen ennakoi pari vuotta myöhemmin ilmestyneessä väitöskirjassaan, että Neuvostoliiton poliittisessa järjestelmässä ei ole odotettavissa muutoksia näkyvissä olevana ajanjaksona.

 

Muutakin ennakoin oikein.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kirjoitin vuonna 1996 omakustanteen "Keisarin Uudet Aatteet"."
"Markka devalvoitiin vuonna 1991. Työttömien määrä ylitti 300.000 henkilöä"

Vuosi 1996 oli viisi vuotta sen vuoden 1991 jälkeen.

Käyttäjän TapioYli-Kovero kuva
Tapio Yli-Kovero

Kiitos huomautuksesta.
Oikea vuosi on 1986.
Tapio Yli-Kovero

Toimituksen poiminnat